Luottamus venäläistaustaisten ja kantasuomalaisten työelämän suhteissa

Abstract

Väitöskirjatutkimus selvittää venäläistaustaisten integroitumista työelämään Suomessa. Viittaan tutkimuksessa venäläistaustaisilla Neuvostoliitosta ja Venäjältä Suomeen muuttaneisiin. Tutkimuksessa tarkastellaan sekä venäläistaustaisten työllistymistä että kantaväestöön kuuluvien ja maahan muuttaneiden välisiä horisontaalisia ja vertikaalisia suhteita työmarkkinoilla ja työyhteisöissä terveydenhuollossa, teollisuudessa ja ICT‐alalla. Venäläistaustaisten työmarkkinaintegraatiota lähestytään sosiologialle tyypillisen tutkimusasetelman kautta, jossa makrotasolla tarkastelun kohteena on työmarkkinoiden kysyntää, liikkuvuutta ja lohkoutumista käsittelevä analyysi. Mikrotasolla yksityiskohtaisen pohdinnan kohteena ovat luottamussuhteet. Laadullinen empiirinen aineisto on analysoitu sisällönanalyyttisin menetelmin.

Työmarkkinoiden lohkoutuminen ilmenee tutkimuksessa työelämän eriarvoistumisessa, joka heijastuu työmarkkinoiden toimintaympäristöissä, työyhteisöjen olosuhteissa sekä toimijoiden asemissa ja identiteeteissä. Maahan muuttaneet työllistyivät tyypillisimmin organisaatioihin, jotka olivat kantaväestön keskuudessa välteltyjä tai epävarmoja tuotannollistaloudellisista syistä. Työvoimapula ammattialojen ja maantieteellisten alueiden periferioissa tarjosi merkittäviä työllistymismahdollisuuksia sekä ammattitaitoa vaativilla että vaatimattomilla paikoilla. Integroituminen kantaväestön keskuudessa vältellyille työmarkkinoille ilmensi suomalaisten työmarkkinoiden paikoittaista sulkeutuneisuutta. Osa venäläistaustaisista työntekijöistä oli integroitunut kuitenkin työmarkkinoiden ydintyöpaikoille. Esimerkiksi ICT‐alan arvostetut asiantuntijat työskentelivät vetovoimaisissa organisaatioissa melko vakaissa asemissa.

Sosialisaatio ja kokemukset sekä Neuvostoliitossa ja Venäjällä että Suomessa vaikuttavat yleistyneeseen (epä)luottamuksen rakentumiseen, mikä näkyy työntekijöiden työmarkkinoille integroitumisen tavoissa. Venäjä on alhaisen luottamuksen yhteiskunta, kun puolestaan Suomessa on korkea yleistynyt luottamus. Yleistynyt luottamus on vahvaa usein siellä missä kansalaiset kokevat julkiset instituutiot reiluina ja oikeudenmukaisina. Yleistyneellä luottamuksella viitataan myös luottamukseen suhteessa vieraisiin, ennalta tuntemattomiin ihmisiin. Tutkimusaineistossa ilmenee, että venäläistaustaiset hyödyntävät työllistymisessä tyypillisesti omia, usein venäläistaustaisten luottamusta, vastavuoroisuutta ja velvollisuuksia korostavia ystävä‐ ja ammattilaisverkostoja. Näiden verkostojen kautta päädyttiin kuitenkin monissa tapauksissa kantaväestön keskuudessa välteltyihin, epävakaisiin työpaikkoihin.

Tutkimus tukee paikoin aikaisempaa sosiologista luottamusteoreettista tutkimusta. Haastateltavien kokemukset työelämästä olivat toisistaan poikkeavia paljon harkintavaltaa ja vähän harkintavaltaa työssään käyttävillä. Luottamuksella on siis selkeä yhteys ammatillisiin hierarkioihin. Vahvoissa ammattiasemissa työskentelevillä luottamus oli vahvempaa kuin heikoissa ammattiasemissa työskentelevillä. Luotettavuuden, turvallisuuden, varmuuden ja oikeudenmukaisuuden arvioinnit heijastuivat sekä yksilöiden että ryhmien välisissä (epä)luottamussuhteissa.

Luottamuksen rakentumisen tavoissa oli havaittavissa kuitenkin myös yhteiskunnalliseen taustaan liittyviä painotuksia. Työtovereiden osoittama arvostus ja kunnioitus saivat aikaan affektiivista eli tunnepohjaista luottamusta. Sosiaalisissa verkostoissa tarjottu vastavuoroinen apu ja huolehtiminen vahvistivat niin ikään affektiivista luottamusta. Tällaista sosiaalista huomioimista ilmeni erityisesti venäläistaustaisten toimijoiden keskinäisissä luottamuksen piireissä. Kognitiivisen eli tiedollisen luottamuksen merkityksellisyys ilmeni vahvemmin kantasuomalaisten luottamusta heijastavissa toiminnan evaluaatioissa, vaikkakin myös venäläistaustaisten haastatteluissa kognitiivisella luottamuksella oli merkitystä. Itsenäinen suorittaminen, työn sujuvuus sekä kommunikaation selkeys ja rehellisyys sekä vertikaalisissa että horisontaalisissa suhteissa osoittivat selvemmin kognitiivisen luottamuksen rakentumista. Molemmissa vastavuoroisuuden odotuksissa luottamusta indikoi kokemus oikeudenmukaisuudesta tai arviot oikein toimimisesta.

Trust Between Russians and Finns in Employment Relations in Finland

This doctoral thesis studies integration of people from the former Soviet Union and Russia into Finnish labor market and work communities. The work concentrates on employment processes and the vertical and horizontal relationships in the health care sector, industry and ICT sector. The research topic is approached by sociological macro theories concerning demands and mobility of the segmented labor markets. In the micro level, trust relationships have been examined in detail. The thesis is a qualitative study and the empirical data is analyzed by the methods of content analysis. Segmentation of the labor market is reflected in the differences in experience of labor market circumstances, conditions on work communities as well as social identity. According to the study, immigrants from the former Soviet Union and Russia got typically employed in economically and structurally uncertain organizations avoided by the natives. Also, labor shortages afforded significant prospects for employment both in highly skilled and less skilled positions in the professional and geographic peripheries. Immigrant integration into labor markets avoided by the natives indicates partial closure of the Finnish labor market. However, some of the professional experts in the ICT sector for example got employed by highly attractive organizations into quite secure and appreciated positions.

Socialization and experiences both in the former Soviet Union and Russia as well as in Finland are linked to the formation of generalized (dis)trust, which affects the means of labor market integration. Russia is a low‐trust society while in Finland generalized trust is high. Generalized trust is usually experienced as strong where citizens consider the public institutions as fair and equitable. Generalized trust also includes trust on unknown people and strangers. In the employment processes, the Russians tended to rely on trustworthy, responsibility based reciprocal social networks. However, the possibility to end up to avoided labor markets and unstable positions in work organizations looks even more probable when using the help of trusted networks. On the one hand, the research supports former evidence of sociological trust research. The work life experiences of the interviewees in high‐discretion positions were profoundly distinct from those in low‐discretion positions. Trust is strongly connected to the professional hierarchies – individuals in strong professional positions tend to have better trust than those working in weak occupations. Evaluations of reliability, security and equity were reflected in the (dis)trust relationships between both individuals and groups.

On the other hand, background societal conditions were reflected in the construction of trust among the Russians and the natives differently. Affective trust is based on appreciation and respect of co‐workers. Also, reciprocal aid, thoughtful behavior and cooperation created affective trust relationships, which were central for the Russian workers in particular. Instead, cognitive trust based on work performance was fundamental for the Finns, although this kind of trust was considered among Russians, too.Individual work performance, fluency of work, as well as the honesty and clarity in both vertical and horizontal communication created cognitive trust. In both types of trust, both affective and cognitive, the evaluation of equity and an experience of appropriate behavior indicated trust.