Tietty nainen : Keskeisen henkilöhahmon kerronnallinen rakentuminen Raija Siekkisen novellituotannossa
Vesa, Veera (2018-06-13)
Tietty nainen : Keskeisen henkilöhahmon kerronnallinen rakentuminen Raija Siekkisen novellituotannossa
(13.06.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018062526367
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018062526367
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tutkii Raija Siekkisen novellituotannon keskeisen henkilöhahmon, tietyn naisen, kerronnallista rakentumista. Tietty nainen on Martti Anhavan luoma käsite, joka kuvaa Raija Siekkisen novelleissa toistuvaa hahmoa. Nainen ei ole kuitenkaan missään novellissa sama siten, että tarina tai vaikkapa erisnimi toistuisivat. Tietty nainen ei olekaan konkreettinen henkilöhahmo, joten tutkimuksessa puhun hahmon vaikutelmasta, joka piirtyy esille kerronnan keinoja tarkkailemalla.
Tietyn naisen muodostumiseen vaikuttavia kerronnallisia piirteitä ovat fokalisaatio, puheen esitys, kertojan rooli ja kerronnan ääni. Fokalisaatio rakentaa tiettyä naista tarkentamalla yksinäisyyden ja sivullisuuden kokemukseen, joka pysyy samana tarinasta toiseen. Puheen esitys kytkeytyy henkilöhahmon itseilmaisuun, kokemuksen esille tuontiin sekä herättää kysymyksen siitä, missä määrin puhe voi olla henkilöhahmon ajatusta ja ajatus puhetta. Kertoja puolestaan vaikuttaa oleellisesti henkilöhahmon tietoisuuden esille tuonnissa. Henkilöhahmon ilmaisun kerrostuessa tällä tavoin fokalisaation, puheen ja ajatuksen tasoille nousee kysymys äänestä myös ajankohtaiseksi.
Tietyn naisen esille piirtymiseen siis liittyvät ääni ja kokemus, ja ääni syntyy henkilöhahmon itseilmaisun ja kerronnan välillä. Tuo ääni lopulta kertoo kokemuksesta, joka stabiiliudessaan auttaa hahmottamaan tietyn naisen osana Raija Siekkisen novellien maailmaa.
Ammennan tutkimuksessani kerronnan käsitteiden teoriasta. Keskeisimpänä vaikuttajina toimivat Dorrit Cohnin ajatukset kerronnan tietoisuudesta ja Susan Lanserin teoria äänestä. Tutkimukseni taustavaikuttajana toimii feministinen narratologia.
Tietyn naisen muodostumiseen vaikuttavia kerronnallisia piirteitä ovat fokalisaatio, puheen esitys, kertojan rooli ja kerronnan ääni. Fokalisaatio rakentaa tiettyä naista tarkentamalla yksinäisyyden ja sivullisuuden kokemukseen, joka pysyy samana tarinasta toiseen. Puheen esitys kytkeytyy henkilöhahmon itseilmaisuun, kokemuksen esille tuontiin sekä herättää kysymyksen siitä, missä määrin puhe voi olla henkilöhahmon ajatusta ja ajatus puhetta. Kertoja puolestaan vaikuttaa oleellisesti henkilöhahmon tietoisuuden esille tuonnissa. Henkilöhahmon ilmaisun kerrostuessa tällä tavoin fokalisaation, puheen ja ajatuksen tasoille nousee kysymys äänestä myös ajankohtaiseksi.
Tietyn naisen esille piirtymiseen siis liittyvät ääni ja kokemus, ja ääni syntyy henkilöhahmon itseilmaisun ja kerronnan välillä. Tuo ääni lopulta kertoo kokemuksesta, joka stabiiliudessaan auttaa hahmottamaan tietyn naisen osana Raija Siekkisen novellien maailmaa.
Ammennan tutkimuksessani kerronnan käsitteiden teoriasta. Keskeisimpänä vaikuttajina toimivat Dorrit Cohnin ajatukset kerronnan tietoisuudesta ja Susan Lanserin teoria äänestä. Tutkimukseni taustavaikuttajana toimii feministinen narratologia.