Minä nettilukijana : Suomalaisten ja chileläisten oppilaiden luottamus omaan internetlukutaitoonsa
Korhonen, Emilia (2018-08-20)
Minä nettilukijana : Suomalaisten ja chileläisten oppilaiden luottamus omaan internetlukutaitoonsa
Korhonen, Emilia
(20.08.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018091335595
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018091335595
Tiivistelmä
Internetlukutaito on tietoyhteiskunnassa toimimisen edellytys, ja se vaatii taitoa
hakea tietoa, arvioida tietoa kriittisesti sekä yhdistellä tietoa eri lähteistä synteesin
muotoon. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella oppilaiden (N = 427) luottamusta
omaan internetlukutaitoonsa ja sen osa-alueisiin Suomessa ja Chilessä
sekä tehdä maiden välistä vertailua. Internetlukutaitoa tarkasteltiin sukupuolen,
oppimiskäsitysten ja internetin koulukäytön näkökulmasta. Tutkimukseen osallistui
Suomesta kuudesluokkalaisia (n = 338) ja Chilestä 5.–8.-luokkalaisia (n = 89)
oppilaita. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimus osoitti oppilaiden olevan melko luottavaisia internetlukutaitoonsa, ja
suomalaiset olivat chileläisiä luottavaisempia. Molemmissa maissa vahvin luottamus
oppilailla oli tiedonhakutaitoihinsa ja heikoimmaksi he kokivat tiedon kriittisen
arvioinnin. Pojat olivat tyttöjä luottavaisempia internetlukutaitoonsa molemmissa
maissa. Chilessä sukupuolten välinen ero oli kuitenkin huomattavasti suurempi
kuin Suomessa. Tutkimustulosten mukaan perinteisen oppimiskäsityksen
piirteet korostuivat oppilaiden ajattelussa ja internetin viikoittainen käyttö koulussa
oli vähäistä molemmissa maissa. Suomessa konstruktivistinen oppimiskäsitys
oli yhteydessä vahvempaan luottamukseen internetlukemisessa, mutta
muuten oppimiskäsityksillä ja internetin koulukäytöllä ei havaittu yhteyttä oppilaiden
kokemaan internetlukutaitoon.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että vaikka oppilaat kokevat itsensä
melko taitaviksi internetlukijoiksi sekä Suomessa että Chilessä, taidot on opittu
muualla kuin koulussa. Internetlukutaidon opetusta kuitenkin tarvitaan, sillä oppilaiden
luottamus ei välttämättä vastaa heidän todellisia taitojaan. Kriittinen internetlukutaito
ei kehity itsestään ainoastaan internetiä käyttämällä. Tiedonhakutaitojen
ohella oppilaat tarvitsevat ohjausta etenkin kriittisen arvioinnin ja synteesin
teon taidoissa. Samalla kun internetlukutaito on tietoyhteiskunnan vaatimus, on
se myös oppilaiden oikeus, ja näin ollen koulun tulisi olla se paikka, jossa kaikilla
oppilailla on yhtäläinen mahdollisuus ohjatusti harjoitella näitä tietoyhteiskunnan
keskeisiä taitoja.
hakea tietoa, arvioida tietoa kriittisesti sekä yhdistellä tietoa eri lähteistä synteesin
muotoon. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella oppilaiden (N = 427) luottamusta
omaan internetlukutaitoonsa ja sen osa-alueisiin Suomessa ja Chilessä
sekä tehdä maiden välistä vertailua. Internetlukutaitoa tarkasteltiin sukupuolen,
oppimiskäsitysten ja internetin koulukäytön näkökulmasta. Tutkimukseen osallistui
Suomesta kuudesluokkalaisia (n = 338) ja Chilestä 5.–8.-luokkalaisia (n = 89)
oppilaita. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimus osoitti oppilaiden olevan melko luottavaisia internetlukutaitoonsa, ja
suomalaiset olivat chileläisiä luottavaisempia. Molemmissa maissa vahvin luottamus
oppilailla oli tiedonhakutaitoihinsa ja heikoimmaksi he kokivat tiedon kriittisen
arvioinnin. Pojat olivat tyttöjä luottavaisempia internetlukutaitoonsa molemmissa
maissa. Chilessä sukupuolten välinen ero oli kuitenkin huomattavasti suurempi
kuin Suomessa. Tutkimustulosten mukaan perinteisen oppimiskäsityksen
piirteet korostuivat oppilaiden ajattelussa ja internetin viikoittainen käyttö koulussa
oli vähäistä molemmissa maissa. Suomessa konstruktivistinen oppimiskäsitys
oli yhteydessä vahvempaan luottamukseen internetlukemisessa, mutta
muuten oppimiskäsityksillä ja internetin koulukäytöllä ei havaittu yhteyttä oppilaiden
kokemaan internetlukutaitoon.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että vaikka oppilaat kokevat itsensä
melko taitaviksi internetlukijoiksi sekä Suomessa että Chilessä, taidot on opittu
muualla kuin koulussa. Internetlukutaidon opetusta kuitenkin tarvitaan, sillä oppilaiden
luottamus ei välttämättä vastaa heidän todellisia taitojaan. Kriittinen internetlukutaito
ei kehity itsestään ainoastaan internetiä käyttämällä. Tiedonhakutaitojen
ohella oppilaat tarvitsevat ohjausta etenkin kriittisen arvioinnin ja synteesin
teon taidoissa. Samalla kun internetlukutaito on tietoyhteiskunnan vaatimus, on
se myös oppilaiden oikeus, ja näin ollen koulun tulisi olla se paikka, jossa kaikilla
oppilailla on yhtäläinen mahdollisuus ohjatusti harjoitella näitä tietoyhteiskunnan
keskeisiä taitoja.