Physicians’ views on palliative care and assessment of symptoms of non-small cell lung cancer patients

Abstract

This study examined physicians’ views on palliative care and assisted dying and assessed non-small cell lung cancer (NSCLC) patients’ symptoms and quality of life (QOL) during chemotherapy.

Finnish physicians expressed uncertainty about the management of end-of-life (EOL) situations and advanced cancer symptoms. Additional training needs were recognized. At the time the survey was carried out, 10% of oncologists and 19% of other physicians supported the legalization of euthanasia. Most physicians believed that proper palliative care might reduce requests for euthanasia.

A six-month symptom survey was conducted among NSCLC patients receiving chemotherapy. The patients had several comorbidities, most frequently cardiovascular diseases and lung diseases. The most severe symptoms were pain, cough, dyspnea, fatigue and insomnia. The lowest scores for functional scales were at the baseline for physical and role functioning. The patients' global QOL was relatively low at the baseline. Women had a better QOL and suffered less from pain than men during the study. Pain intensity increased during the study, especially in men, and physical functioning deteriorated. A high level of pain and low social and role functioning predicted poorer survival. The Edmonton Symptom Assessment Scale (ESAS) was found to be a reliable tool to accomplish frequent symptom assessment for real time use.

In conclusion, symptom assessment and control and quality-of-life issues are an important focus in the treatment of advanced lung cancer. The quality of care could be improved with better training of health care professionals, and symptom assessment could improve the awareness and recognition of the symptoms.

Lääkäreiden näkemyksiä palliatiivisesta hoidosta ja oireiden arviointi ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavilla potilailla

Tämä tutkimus kartoitti lääkäreiden näkemyksiä palliatiivisesta hoidosta ja eutanasiasta sekä ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavien potilaiden oireita ja elämänlaatua solunsalpaajahoidon aikana.

Suomalaiset lääkärit kokivat epävarmuutta syöpään liittyvien oireiden hoidossa ja elämän loppuvaiheen kysymysten käsittelemisessä. Oirehoidon toteuttamiseen toivottiin lisäkoulutusta. Eutanasian laillistamista kannatti 10% syöpätautien erikoislääkäreistä ja 19% muista tutkimuskyselyyn vastanneista lääkäreistä. Suurin osa lääkäreistä arvioi asianmukaisen palliatiivisen hoidon vähentävän mahdollisia eutanasiapyyntöjä.

Ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavien potilaiden oireita kartoitettiin kuuden kuukauden tutkimusjaksolla solunsalpaajahoidon aikana. Osalla potilaista oli myös muita sairauksia, joista yleisimpiä olivat sydän- ja verenkierto- sekä keuhkosairaudet. Kipu, yskä, hengenahdistus, väsymys ja unettomuus olivat potilaiden merkittävimmät oireet. Fyysinen ja roolillinen toiminnallisuus olivat toiminnallisuuden osa-alueista matalimmalla tasolla tutkimuksen alussa. Potilaiden kokonaiselämänlaatu oli myös heikentynyt tutkimuksen alkuvaiheessa. Naisilla elämänlaatu oli tutkimusjakson aikana parempi ja kipua oli vähemmän kuin miehillä. Kivun voimakkuus lisääntyi tutkimusjakson aikana, erityisesti miehillä, ja fyysinen toimintakyky laski. Huono roolillinen ja sosiaalinen toiminnallisuus ja voimakkaampi kipu olivat yhteydessä lyhentyneeseen elinaikaan. Edmonton Symptom Assessment Scale (ESAS) -kyselyn todettiin mittaavan luotettavasti oireita ja soveltuvan kliiniseen käyttöön.

Keuhkosyövän hoitoa tulisi arvioida elinaikahyödyn lisäksi oireiden lievittymisen ja elämänlaadun näkökulmasta. Hoidon laatua voitaisiin parantaa lääkäreiden koulutuksen lisäämisellä ja säännöllisen oirekartoituksen avulla.