The Role of maternal depressive and anxiety symptoms in maternal cognitive processing during pregnancy and infant attentional processing of emotional faces at the age of eight months - the FinnBrain birth cohort study
Kataja, Eeva-Leena (2018-11-24)
The Role of maternal depressive and anxiety symptoms in maternal cognitive processing during pregnancy and infant attentional processing of emotional faces at the age of eight months - the FinnBrain birth cohort study
(24.11.2018)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7466-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7466-5
Tiivistelmä
Maternal pre- and postnatal depressive and anxiety symptoms are common. These symptoms of distress are known to adversely impact both maternal adaptations to motherhood as well as child development. Currently, little is known about the associations between maternal prenatal distress and cognitive functions, while maternal cognitive functions, especially executive functions are closely related to maternal parenting. Moreover, little is known about the role of maternal preand postnatal symptoms of distress in shaping the development of an infant’s cognitive attention mechanisms, and more specifically, face processing. Finally, the moderating role of child sex on the pre- and early postnatal influences of maternal distress on infant attention development has been rarely explored.
The aims of this study were: 1) to compare maternal cognitive functioning during pregnancy between two different test methods using a traditional paper-and-pencil test and a computerized neuropsychological test battery (Study I), and further, to study the associations between maternal self-reported prenatal depressive and anxiety (i.e., both general anxiety and pregnancy-related anxiety) symptoms and cognitive functions (Study II); and 2) to explore the associations between maternal pre- and postnatal depressive and general anxiety symptoms and an 8-month-old infant’s attention to social-emotional signals conveyed through faces (Studies III and IV). The participants for this study were mothers and infants and members of the FinnBrain Birth Cohort Study.
The results showed that the cognitive test methods correlated non-significantly or only modestly depending on the cognitive domain. Maternal prenatal symptoms of depression- and pregnancyrelated anxiety, but not general anxiety, predicted the number of errors made in a visual maze task demanding planning and updating of visuo-spatial working memory. Both maternal decreasing and increasing depressive symptoms from the pre- to postnatal period versus consistently low symptoms were associated with enhanced infant processing of threat (i.e., fearful faces) in relation to other facial expressions, and this effect was similar for boys and girls. Maternal pre- and postnatal anxiety symptoms were differently associated with infant attention patterns, with sex-differences in the associations. Maternal prenatal anxiety, but not postnatal, associated with a heightened bias for threat for all infants. Maternal postnatal anxiety symptoms, in turn, associated with the overall disengagement probability from faces to distractors differently for boys and girls. Boys, in relation to maternal symptoms, disengaged their attention more often from faces to distractors and girls less often disengaged.
In conclusion, these findings suggest that maternal symptoms of depression and anxiety during the pre- and early postnatal periods, even if at sub-clinical level, relate to cognitive processing both in mothers themselves and in their infants. Some effects on infants may be sex-specific. Äidin masennus- ja ahdistusoireiden yhteys hänen kognitiivisiin toimintoihinsa raskausaikana sekä 8-kuukauden ikäisen vauvan kasvojenilmeisiin suuntautuvaan tarkkaavaisuuteen – FinnBrain-syntymäkohorttitutkimus
Äidin raskausajan masennus- ja ahdistusoireet ovat yleisiä. Näiden stressioireiden on havaittu vaikuttavan haitallisesti sekä äidin valmistautumiseen vanhemmuuteen että lapsen kehitykseen. Vasta vähän tiedetään äidin raskausajan stressioireiden ja kognitiivisen suoriutumisen välisistä yhteyksistä, vaikka äidin kognitiivisilla toiminnoilla, erityisesti toiminnanohjauksella, tiedetään olevan keskeinen yhteys vanhempana toimimiseen. Vähän tiedetään myös siitä, miten äidin raskausajan ja synnytyksen jälkeiset oireet voivat muokata lapsen kognitiivisten tarkkaavaisuusmekanismien kehitystä, ja erityisesti kasvojenilmeisiin suuntautuvaa tarkkaavaisuutta. Lisäksi vauvan sukupuolen merkitystä äidin kokemien stressioireiden ja tarkkaavaisuuden kehityksen välillä ei ole juurikaan tutkittu.
Tämän väitöskirjan tavoitteena oli: 1) verrata äidin raskaudenaikaista kognitiivista suoriutumista kahden eri testimenetelmän välillä, perinteisessä kynä-paperi –testissä sekä tietokoneistetussa neuropsykologisessa testipatterissa (tutkimus I), ja lisäksi tarkastella äidin raskausaikana itseraportoimien masennus- ja ahdistusoireiden (ml. yleinen ja raskausspesifi ahdistus) ja kognitiivisten toimintojen välisiä yhteyksiä (tutkimus II), sekä 2) tarkastella äidin raskausaikana sekä synnytyksen jälkeen raportoimien masennus- ja ahdistusoireiden ja 8-kuukauden ikäisen vauvan kasvojenilmeisiin suuntautuvan tarkkaavaisuuden välisiä yhteyksiä (tutkimukset III ja IV). Tutkittavat olivat äitejä ja vauvoja, jotka ovat mukana FinnBrainsyntymäkohorttitutkimuksessa.
Kahden kognitiivisen testin eri osien välillä havaittiin ei-merkitseviä tai vain kohtalaisia yhteyksiä. Äidin masennusoireet ja raskausspesifi ahdistuneisuus, mutta ei yleinen ahdistuneisuus, ennustivat korkeampaa virheiden määrää näönvaraisessa sokkelotehtävässä, joka edellyttää suunnittelukykyä ja visuo-spatiaalisen työmuistin päivittämistä. Sekä äidin laskevat että nousevat masennusoireet alkuraskaudesta kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen (vs. tasaisen matalat oireet) olivat yhteydessä vauvan voimakkaampaan tarkkaavaisuuden suuntautumiseen uhkaärsykkeisiin (pelokkaat kasvot) verrattuna muihin kasvojenilmeisiin, lapsen sukupuolesta riippumatta. Äidin raskausajan ja synnytyksen jälkeiset ahdistuneisuusoireet olivat eri tavoin yhteydessä vauvan tarkkaavaisuusprosesseihin, osin eri tavoin tyttö- ja poikavauvoilla. Äidin raskausajan ahdistusoireet olivat yhteydessä vauvan voimakkaampaan tarkkaavaisuuden suuntautumiseen uhkaärsykkeisiin sekä pojilla että tytöillä. Äidin synnytyksen jälkeiset ahdistusoireet olivat pojilla yhteydessä suurempaan todennäköisyyteen siirtää tarkkaavaisuus kasvoista häiriöärsykkeeseen ja tytöillä vähäisempään todennäköisyyteen siirtää katse pois kasvoista.
Yhteenvetona voidaan todeta, että äidin raskausajan ja synnytyksen jälkeisen ajan masennus- ja ahdistusoireet ovat yhteydessä hänen omaan sekä vauvan kognitiiviseen prosessointiin. Lapseen liittyviä vaikutuksia voi ohjata myös vauvan sukupuoli.
The aims of this study were: 1) to compare maternal cognitive functioning during pregnancy between two different test methods using a traditional paper-and-pencil test and a computerized neuropsychological test battery (Study I), and further, to study the associations between maternal self-reported prenatal depressive and anxiety (i.e., both general anxiety and pregnancy-related anxiety) symptoms and cognitive functions (Study II); and 2) to explore the associations between maternal pre- and postnatal depressive and general anxiety symptoms and an 8-month-old infant’s attention to social-emotional signals conveyed through faces (Studies III and IV). The participants for this study were mothers and infants and members of the FinnBrain Birth Cohort Study.
The results showed that the cognitive test methods correlated non-significantly or only modestly depending on the cognitive domain. Maternal prenatal symptoms of depression- and pregnancyrelated anxiety, but not general anxiety, predicted the number of errors made in a visual maze task demanding planning and updating of visuo-spatial working memory. Both maternal decreasing and increasing depressive symptoms from the pre- to postnatal period versus consistently low symptoms were associated with enhanced infant processing of threat (i.e., fearful faces) in relation to other facial expressions, and this effect was similar for boys and girls. Maternal pre- and postnatal anxiety symptoms were differently associated with infant attention patterns, with sex-differences in the associations. Maternal prenatal anxiety, but not postnatal, associated with a heightened bias for threat for all infants. Maternal postnatal anxiety symptoms, in turn, associated with the overall disengagement probability from faces to distractors differently for boys and girls. Boys, in relation to maternal symptoms, disengaged their attention more often from faces to distractors and girls less often disengaged.
In conclusion, these findings suggest that maternal symptoms of depression and anxiety during the pre- and early postnatal periods, even if at sub-clinical level, relate to cognitive processing both in mothers themselves and in their infants. Some effects on infants may be sex-specific.
Äidin raskausajan masennus- ja ahdistusoireet ovat yleisiä. Näiden stressioireiden on havaittu vaikuttavan haitallisesti sekä äidin valmistautumiseen vanhemmuuteen että lapsen kehitykseen. Vasta vähän tiedetään äidin raskausajan stressioireiden ja kognitiivisen suoriutumisen välisistä yhteyksistä, vaikka äidin kognitiivisilla toiminnoilla, erityisesti toiminnanohjauksella, tiedetään olevan keskeinen yhteys vanhempana toimimiseen. Vähän tiedetään myös siitä, miten äidin raskausajan ja synnytyksen jälkeiset oireet voivat muokata lapsen kognitiivisten tarkkaavaisuusmekanismien kehitystä, ja erityisesti kasvojenilmeisiin suuntautuvaa tarkkaavaisuutta. Lisäksi vauvan sukupuolen merkitystä äidin kokemien stressioireiden ja tarkkaavaisuuden kehityksen välillä ei ole juurikaan tutkittu.
Tämän väitöskirjan tavoitteena oli: 1) verrata äidin raskaudenaikaista kognitiivista suoriutumista kahden eri testimenetelmän välillä, perinteisessä kynä-paperi –testissä sekä tietokoneistetussa neuropsykologisessa testipatterissa (tutkimus I), ja lisäksi tarkastella äidin raskausaikana itseraportoimien masennus- ja ahdistusoireiden (ml. yleinen ja raskausspesifi ahdistus) ja kognitiivisten toimintojen välisiä yhteyksiä (tutkimus II), sekä 2) tarkastella äidin raskausaikana sekä synnytyksen jälkeen raportoimien masennus- ja ahdistusoireiden ja 8-kuukauden ikäisen vauvan kasvojenilmeisiin suuntautuvan tarkkaavaisuuden välisiä yhteyksiä (tutkimukset III ja IV). Tutkittavat olivat äitejä ja vauvoja, jotka ovat mukana FinnBrainsyntymäkohorttitutkimuksessa.
Kahden kognitiivisen testin eri osien välillä havaittiin ei-merkitseviä tai vain kohtalaisia yhteyksiä. Äidin masennusoireet ja raskausspesifi ahdistuneisuus, mutta ei yleinen ahdistuneisuus, ennustivat korkeampaa virheiden määrää näönvaraisessa sokkelotehtävässä, joka edellyttää suunnittelukykyä ja visuo-spatiaalisen työmuistin päivittämistä. Sekä äidin laskevat että nousevat masennusoireet alkuraskaudesta kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen (vs. tasaisen matalat oireet) olivat yhteydessä vauvan voimakkaampaan tarkkaavaisuuden suuntautumiseen uhkaärsykkeisiin (pelokkaat kasvot) verrattuna muihin kasvojenilmeisiin, lapsen sukupuolesta riippumatta. Äidin raskausajan ja synnytyksen jälkeiset ahdistuneisuusoireet olivat eri tavoin yhteydessä vauvan tarkkaavaisuusprosesseihin, osin eri tavoin tyttö- ja poikavauvoilla. Äidin raskausajan ahdistusoireet olivat yhteydessä vauvan voimakkaampaan tarkkaavaisuuden suuntautumiseen uhkaärsykkeisiin sekä pojilla että tytöillä. Äidin synnytyksen jälkeiset ahdistusoireet olivat pojilla yhteydessä suurempaan todennäköisyyteen siirtää tarkkaavaisuus kasvoista häiriöärsykkeeseen ja tytöillä vähäisempään todennäköisyyteen siirtää katse pois kasvoista.
Yhteenvetona voidaan todeta, että äidin raskausajan ja synnytyksen jälkeisen ajan masennus- ja ahdistusoireet ovat yhteydessä hänen omaan sekä vauvan kognitiiviseen prosessointiin. Lapseen liittyviä vaikutuksia voi ohjata myös vauvan sukupuoli.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2869]