Rakastunut työmies : Romanttisen rakkauden rakentaminen sota-ajan kertomuksessa

Abstract

Tässä työssä tutkin työmiehen rakentamaa romanttista rakkautta ylempiluokkaiselle naiselle jatkosodan aikana. Aineistona ovat työmies Lauri Taipaleen kirjoittamat 96 kirjettä porvarisneiti Mirjam Ignatiukselle vuosien 1942-1943 aikana. Kirjeiden kautta Lauri juonellistaa ajatuksensa molemmille ymmärrettävään romanttisen kertomuksen muotoon, joka on värittynyt aikalaiskulttuurinsa ihanteiden ja odotusten mukaiseksi. Kirjoittaessaan Lauri rakentaa rakkautta, mutta samalla sekä reflektoi että narratoi työmiehen ja rakastuneen identiteettiä. Hän joutuu pohtimaan omaa luokka-asemaansa suhteessa rakastettuunsa, mutta myös toisenlaiseen sosiaaliseen ja kulttuuriseen viitekehykseen.

Tutkimuksen tarkastelun kohteina ovat kirjeiden kautta luotu sota-ajan romanttinen kertomus, romanttisen rakkauden kieli, identiteetin rakentaminen ja luokan tekeminen. Tutkimusmenetelmänä on sisällönanalyysi narratiivisella otteella. Olen toisin sanoen tyypitellyt ja teemoitellut kirjeiden sisällön, mutta pitänyt mielessäni niiden kertomuksellisuuden ja identiteettiä muokkaavan luonteen.

Analyysini saa tukea sekä historiallisesta taustoituksesta, teoreettisesta viitekehyksestä että muista aihepiiriä koskevista tutkimuksista. Keskeisimmät huomioni liittyvät rakkauskerronnan transgressiiviseen luonteeseen, joka auttaa nousemaan sota-ajan luomien realiteettien, mutta myös luokkaerojen yläpuolelle. Työmiehen kerronta paljastaa ja tuottaa uudelleen kulttuuriset ihanteet romanttisesta rakkaudesta, puolisosta ja luokasta. Työmiehen identiteetti koostuu sekä häpeästä että ylpeydestä. Luokkaa tehdään muun muassa puhumalla ihannepuolisosta, kodista, opiskelun hankaluudesta tai vaatimattomuudesta. Kirjoittamalla työmies luo ennen kaikkea tarinan kaiken voittavasta rakkaudesta, joka huipentuu kerronnassa onnelliseen avioliittoon aikalaisihanteiden mukaisesti.