Koulukiusaamiskokemukset ja koherenssin tunne – koulukiusattujen kokemuksia stressinhallinnasta
Kotka, Sarian (2018-10-30)
Koulukiusaamiskokemukset ja koherenssin tunne – koulukiusattujen kokemuksia stressinhallinnasta
Kotka, Sarian
(30.10.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112949518
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112949518
Tiivistelmä
Tämä pro gradu –tutkielma tutkii koulukiusattujen nuorten aikuisten käsityksiä omasta
koherssin tunteen tasosta sekä kokemuksia selviytymis- ja stressinhallintakeinoista.
Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita luovien stressinhallintakeinojen hyvinvointia
edistävistä vaikutuksista ja siitä, miten niitä ollaan hyödynnetty
koulukiusaamiskokemuksista selviytymiseen. Tutkimuksen kohteena ovat 21-34 –
vuotiaat entiset koulukiusatut ja tutkimuksen aineisto koostuu osallistujien laatimista
kirjoitelmista liittyen koulukiusaamiseen, stressinhallintaan ja selviytymiseen.
Tutkimusaineistoksi valikoitui kahdenkymmenen eri naisen kirjoitelmat. Kirjoitelmat on
kerätty kirjoituspyynnön välityksillä vuoden 2016 syyskuun ja 2017 joulukuun välisenä
aikana nettifoorumien, Facebook-sivujen ja koulukiusattujen tukiryhmän avulla.
Tutkimus on laadullinen ja se toteutettiin fenomenografisella tutkimusotteella ja
aineiston analyysillä. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat: Millaisia selviytymiskeinoja
ilmenee koulukiusattujen kirjoitelmissa? Miten koulukiusatut ovat kokeneet luovien
stressinhallintakeinojen auttavan selviytymisessä? Ja millaisia käsityksiä koulukiusatuilla
on omasta koherenssin tunteestaan? Tutkimuksen painoalueena ovat entisten
koulukiusattujen henkilökohtaiset kokemukset ja käsitykset, jotka sopivat
fenomenografiseen tutkimusotteeseen.
Tuloksissa ilmeni, että aineiston entisillä koulukiusatuilla on seuraavia
selviytymiskeinoja: luovat menetelmät, korvaavat vuorovaikutussuhteet, pakokeinot,
harrastaminen, elämänasenteiden ja –katsomuksen muutos, itsetuhoisuus ja
elinympäristön muutos. Kirjoitelmissa hyödynnetyt luovat selviytymiskeinot olivat
musiikki, kuvataid, valokuvataide, kirjoittaminen, tanssi ja ilmaisutaito. Osallistujat
kokivat luovuuden edistävän hyvinvointia monin tavoin. Tällaisiksi hyvinvointia
edistäviksi kategorioiksi muodostui: minäkuvan vahvistuminen, hyvän olon saaminen,
samaistuminen, tunteiden purkaminen ja parantuntunut yhteys ihmisiin.
Koulukiusatuilla oli kolmenlaisia käsityksiä omasta koherenssin tunteen tasosta: vahva,
kohtalainen ja heikko. Koherenssin tunteen taso oli vahvempi niillä, jotka kokivat
päässeensä yli koulukiusaamisen tapahtumista ja he myös kokivat itsensä ja elämänsä
mielekkääksi. Koherenssin taso vaikutti olevan heikompi niillä, jotka olivat jääneet kiinni
koulukiusaamisen aikaisiin tapahtumiin. Elämän tapahtumat koettiin usein
hallitsemattomiksi.
Stressinhallintakeinoilla on vaikutusta yksilön terveyteen, siksi stressinhallintakeinoja
tulisi opettaa lapsille ja nuorille jo varhaisesta vaiheesta asti. Vaikka selviytymisen keinot
ovat yksilöllisiä, tutkielma osoittaa, että luovuus voi toimia hyvinvointia ja selviytymistä
edistävänä voimavarana. Sen potentiaalia voisi hyödyntää koulukiusaamisen parissa
työskentelevät, niin koulumaailmassa kuin jälkihoidossakin.
koherssin tunteen tasosta sekä kokemuksia selviytymis- ja stressinhallintakeinoista.
Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita luovien stressinhallintakeinojen hyvinvointia
edistävistä vaikutuksista ja siitä, miten niitä ollaan hyödynnetty
koulukiusaamiskokemuksista selviytymiseen. Tutkimuksen kohteena ovat 21-34 –
vuotiaat entiset koulukiusatut ja tutkimuksen aineisto koostuu osallistujien laatimista
kirjoitelmista liittyen koulukiusaamiseen, stressinhallintaan ja selviytymiseen.
Tutkimusaineistoksi valikoitui kahdenkymmenen eri naisen kirjoitelmat. Kirjoitelmat on
kerätty kirjoituspyynnön välityksillä vuoden 2016 syyskuun ja 2017 joulukuun välisenä
aikana nettifoorumien, Facebook-sivujen ja koulukiusattujen tukiryhmän avulla.
Tutkimus on laadullinen ja se toteutettiin fenomenografisella tutkimusotteella ja
aineiston analyysillä. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat: Millaisia selviytymiskeinoja
ilmenee koulukiusattujen kirjoitelmissa? Miten koulukiusatut ovat kokeneet luovien
stressinhallintakeinojen auttavan selviytymisessä? Ja millaisia käsityksiä koulukiusatuilla
on omasta koherenssin tunteestaan? Tutkimuksen painoalueena ovat entisten
koulukiusattujen henkilökohtaiset kokemukset ja käsitykset, jotka sopivat
fenomenografiseen tutkimusotteeseen.
Tuloksissa ilmeni, että aineiston entisillä koulukiusatuilla on seuraavia
selviytymiskeinoja: luovat menetelmät, korvaavat vuorovaikutussuhteet, pakokeinot,
harrastaminen, elämänasenteiden ja –katsomuksen muutos, itsetuhoisuus ja
elinympäristön muutos. Kirjoitelmissa hyödynnetyt luovat selviytymiskeinot olivat
musiikki, kuvataid, valokuvataide, kirjoittaminen, tanssi ja ilmaisutaito. Osallistujat
kokivat luovuuden edistävän hyvinvointia monin tavoin. Tällaisiksi hyvinvointia
edistäviksi kategorioiksi muodostui: minäkuvan vahvistuminen, hyvän olon saaminen,
samaistuminen, tunteiden purkaminen ja parantuntunut yhteys ihmisiin.
Koulukiusatuilla oli kolmenlaisia käsityksiä omasta koherenssin tunteen tasosta: vahva,
kohtalainen ja heikko. Koherenssin tunteen taso oli vahvempi niillä, jotka kokivat
päässeensä yli koulukiusaamisen tapahtumista ja he myös kokivat itsensä ja elämänsä
mielekkääksi. Koherenssin taso vaikutti olevan heikompi niillä, jotka olivat jääneet kiinni
koulukiusaamisen aikaisiin tapahtumiin. Elämän tapahtumat koettiin usein
hallitsemattomiksi.
Stressinhallintakeinoilla on vaikutusta yksilön terveyteen, siksi stressinhallintakeinoja
tulisi opettaa lapsille ja nuorille jo varhaisesta vaiheesta asti. Vaikka selviytymisen keinot
ovat yksilöllisiä, tutkielma osoittaa, että luovuus voi toimia hyvinvointia ja selviytymistä
edistävänä voimavarana. Sen potentiaalia voisi hyödyntää koulukiusaamisen parissa
työskentelevät, niin koulumaailmassa kuin jälkihoidossakin.