Koulukiusaamiskokemukset ja koherenssin tunne – koulukiusattujen kokemuksia stressinhallinnasta

Abstract

Tämä pro gradu –tutkielma tutkii koulukiusattujen nuorten aikuisten käsityksiä omasta koherssin tunteen tasosta sekä kokemuksia selviytymis- ja stressinhallintakeinoista. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita luovien stressinhallintakeinojen hyvinvointia edistävistä vaikutuksista ja siitä, miten niitä ollaan hyödynnetty koulukiusaamiskokemuksista selviytymiseen. Tutkimuksen kohteena ovat 21-34 – vuotiaat entiset koulukiusatut ja tutkimuksen aineisto koostuu osallistujien laatimista kirjoitelmista liittyen koulukiusaamiseen, stressinhallintaan ja selviytymiseen. Tutkimusaineistoksi valikoitui kahdenkymmenen eri naisen kirjoitelmat. Kirjoitelmat on kerätty kirjoituspyynnön välityksillä vuoden 2016 syyskuun ja 2017 joulukuun välisenä aikana nettifoorumien, Facebook-sivujen ja koulukiusattujen tukiryhmän avulla.

Tutkimus on laadullinen ja se toteutettiin fenomenografisella tutkimusotteella ja aineiston analyysillä. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat: Millaisia selviytymiskeinoja ilmenee koulukiusattujen kirjoitelmissa? Miten koulukiusatut ovat kokeneet luovien stressinhallintakeinojen auttavan selviytymisessä? Ja millaisia käsityksiä koulukiusatuilla on omasta koherenssin tunteestaan? Tutkimuksen painoalueena ovat entisten koulukiusattujen henkilökohtaiset kokemukset ja käsitykset, jotka sopivat fenomenografiseen tutkimusotteeseen.

Tuloksissa ilmeni, että aineiston entisillä koulukiusatuilla on seuraavia selviytymiskeinoja: luovat menetelmät, korvaavat vuorovaikutussuhteet, pakokeinot, harrastaminen, elämänasenteiden ja –katsomuksen muutos, itsetuhoisuus ja elinympäristön muutos. Kirjoitelmissa hyödynnetyt luovat selviytymiskeinot olivat musiikki, kuvataid, valokuvataide, kirjoittaminen, tanssi ja ilmaisutaito. Osallistujat kokivat luovuuden edistävän hyvinvointia monin tavoin. Tällaisiksi hyvinvointia edistäviksi kategorioiksi muodostui: minäkuvan vahvistuminen, hyvän olon saaminen, samaistuminen, tunteiden purkaminen ja parantuntunut yhteys ihmisiin. Koulukiusatuilla oli kolmenlaisia käsityksiä omasta koherenssin tunteen tasosta: vahva, kohtalainen ja heikko. Koherenssin tunteen taso oli vahvempi niillä, jotka kokivat päässeensä yli koulukiusaamisen tapahtumista ja he myös kokivat itsensä ja elämänsä mielekkääksi. Koherenssin taso vaikutti olevan heikompi niillä, jotka olivat jääneet kiinni koulukiusaamisen aikaisiin tapahtumiin. Elämän tapahtumat koettiin usein hallitsemattomiksi.

Stressinhallintakeinoilla on vaikutusta yksilön terveyteen, siksi stressinhallintakeinoja tulisi opettaa lapsille ja nuorille jo varhaisesta vaiheesta asti. Vaikka selviytymisen keinot ovat yksilöllisiä, tutkielma osoittaa, että luovuus voi toimia hyvinvointia ja selviytymistä edistävänä voimavarana. Sen potentiaalia voisi hyödyntää koulukiusaamisen parissa työskentelevät, niin koulumaailmassa kuin jälkihoidossakin.