Home blood pressure variability − assessment and clinical significance
Juhanoja, Eeva (2018-12-19)
Home blood pressure variability − assessment and clinical significance
Juhanoja, Eeva
(19.12.2018)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7514-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7514-3
Tiivistelmä
Blood pressure (BP) variability is an independent risk factor for cardiovascular adverse events over and beyond the BP level. The clinical significance of BP variability has been extensively studied in the past few decades. Inconsistency between measurement methods has complicated the exploitation of BP variability in clinical practice. This thesis aims at defining optimal methods for assessing selfmeasured home BP variability.
The data for this thesis was gathered from three studies. Study sample I consisted of 527 individuals recruited from the general population or newly-diagnosed hypertensives. The participants had BP measured in the clinic, at home as well as undergoing 24-hour ambulatory BP monitoring. Study sample II consisted of 2103 participants of the Finn-Home study, a population sample in which BP measurements were made in the clinic and at home. Study sample III consisted of 6238 individuals who participated in the Finn-Home, Ohasama, Tsurugaya, and Didima population studies and were included in the IDHOCO (International Database for HOme blood pressure in relation to Cardiovascular Outcome).
In study sample I, we observed that estimates of BP variability measured with office, home, and ambulatory monitoring correlated only weakly with each other. In study sample II, we observed that home blood pressure was slightly higher on Mondays than during the weekend. We also demonstrated that the risk of cardiovascular outcomes related to systolic/diastolic home BP variability could be reliably assessed using 3/7 measurement days. In study sample III, we defined outcome- riven thresholds for increased home BP variability.
The results of this thesis can assist clinicians and guidelines on how best to identify those patients with increased BP variability who have an increased cardiovascular risk. It should, however, be kept in mind that the incremental prognostic value of BP variability over traditional cardiovascular risk factors, including BP itself, is modest. Lisääntynyt verenpaineen vaihtelu on itsenäinen sydän- ja verisuonitautitapahtumien riskitekijä. Verenpaineen vaihtelun kliinistä merkitystä on tutkittu runsaasti parina viime vuosikymmenenä. Ilmiön mittaamista käytännössä hankaloittaa se, että eri tutkimuksissa on käytetty erilaisia mittaustapoja, jolloin verenpaineen vaihtelun systemaattinen tarkastelu on hankalaa. Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten verenpaineen vaihtelua tulisi mitata.
Väitöskirjan osatöissä käytettiin kolmea eri aineistoa. Yksi niistä oli 527 henkilön otos, jossa puolet tutkittavista oli valittu satunnaisotannalla väestörekisteristä ja puolella oli tuore verenpainetautidiagnoosi. Henkilöille tehtiin verenpaineen mittaukset vastaanotolla, kotona ja pitkäaikaisrekisteröinnillä. Toinen tutkimusväestö koostui 2103 henkilöstä, jotka osallistuivat Terveys 2000-tutkimuksen syventävään Finn-Home -osaan. Kolmannen tutkimuspopulaation muodostivat 6238 kansainvälisen IDHOCO (International Database for HOme blood pressure in relation to Cardiovascular Outcome) -tietokannan henkilöä.
Ensimmäisessä tutkimusotoksessamme totesimme, että vastaanotolla mitattu, kotimittauksiin perustuva ja pitkäaikaisrekisteröinnin perusteella laskettu verenpaineen vaihtelu korreloivat heikosti toistensa kanssa. Toisessa otoksessa havaitsimme kotona mitatun verenpaineen olevan maanantaisin hieman korkeampi kuin muina viikonpäivinä. Osoitimme myös, että kun kotona mitatun systolisen/diastolisen verenpaineen vaihtelua tutkitaan myöhemmän sydän- ja verisuonitapahtumien sairastuvuuden valossa, 3/7 päivän mittausjakso on riittävä. Kolmannessa otoksessa määritimme viitearvot kotiverenpaineen vaihtelulle.
Väitöstutkimuksen löydökset voisivat auttaa lääkäreitä tunnistamaan ne potilaat, joilla verenpaineen vaihtelu on lisääntynyttä ja joilla on siten korostunut riski sairastua valtimotautiin. Tulee kuitenkin muistaa, että tähänastisissa tutkimuksissa verenpaineen vaihtelun tuoma lisäarvo sairausriskin arviointiin on melko pieni.
The data for this thesis was gathered from three studies. Study sample I consisted of 527 individuals recruited from the general population or newly-diagnosed hypertensives. The participants had BP measured in the clinic, at home as well as undergoing 24-hour ambulatory BP monitoring. Study sample II consisted of 2103 participants of the Finn-Home study, a population sample in which BP measurements were made in the clinic and at home. Study sample III consisted of 6238 individuals who participated in the Finn-Home, Ohasama, Tsurugaya, and Didima population studies and were included in the IDHOCO (International Database for HOme blood pressure in relation to Cardiovascular Outcome).
In study sample I, we observed that estimates of BP variability measured with office, home, and ambulatory monitoring correlated only weakly with each other. In study sample II, we observed that home blood pressure was slightly higher on Mondays than during the weekend. We also demonstrated that the risk of cardiovascular outcomes related to systolic/diastolic home BP variability could be reliably assessed using 3/7 measurement days. In study sample III, we defined outcome- riven thresholds for increased home BP variability.
The results of this thesis can assist clinicians and guidelines on how best to identify those patients with increased BP variability who have an increased cardiovascular risk. It should, however, be kept in mind that the incremental prognostic value of BP variability over traditional cardiovascular risk factors, including BP itself, is modest.
Väitöskirjan osatöissä käytettiin kolmea eri aineistoa. Yksi niistä oli 527 henkilön otos, jossa puolet tutkittavista oli valittu satunnaisotannalla väestörekisteristä ja puolella oli tuore verenpainetautidiagnoosi. Henkilöille tehtiin verenpaineen mittaukset vastaanotolla, kotona ja pitkäaikaisrekisteröinnillä. Toinen tutkimusväestö koostui 2103 henkilöstä, jotka osallistuivat Terveys 2000-tutkimuksen syventävään Finn-Home -osaan. Kolmannen tutkimuspopulaation muodostivat 6238 kansainvälisen IDHOCO (International Database for HOme blood pressure in relation to Cardiovascular Outcome) -tietokannan henkilöä.
Ensimmäisessä tutkimusotoksessamme totesimme, että vastaanotolla mitattu, kotimittauksiin perustuva ja pitkäaikaisrekisteröinnin perusteella laskettu verenpaineen vaihtelu korreloivat heikosti toistensa kanssa. Toisessa otoksessa havaitsimme kotona mitatun verenpaineen olevan maanantaisin hieman korkeampi kuin muina viikonpäivinä. Osoitimme myös, että kun kotona mitatun systolisen/diastolisen verenpaineen vaihtelua tutkitaan myöhemmän sydän- ja verisuonitapahtumien sairastuvuuden valossa, 3/7 päivän mittausjakso on riittävä. Kolmannessa otoksessa määritimme viitearvot kotiverenpaineen vaihtelulle.
Väitöstutkimuksen löydökset voisivat auttaa lääkäreitä tunnistamaan ne potilaat, joilla verenpaineen vaihtelu on lisääntynyttä ja joilla on siten korostunut riski sairastua valtimotautiin. Tulee kuitenkin muistaa, että tähänastisissa tutkimuksissa verenpaineen vaihtelun tuoma lisäarvo sairausriskin arviointiin on melko pieni.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2869]