Integroidun raportoinnin hyödyt ja haasteet : Tapaustutkimus suomalaisesta pörssiyhtiöstä
Lammela, Hanna (2018-12-14)
Integroidun raportoinnin hyödyt ja haasteet : Tapaustutkimus suomalaisesta pörssiyhtiöstä
Lammela, Hanna
(14.12.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018122151597
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018122151597
Tiivistelmä
Yhteiskunnan kasvava kiinnostus sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä tekijöitä kohtaan on aikaansaanut sen, että yhä useammat yritykset laativat erillisen yhteiskuntavastuuraportin tilinpäätöksen lisäksi. Yhteiskuntavastuuraportoinnin yleistyessä myös erilaisten raporttien ja saatavilla olevan tiedon määrä on lisääntynyt. Raporttien vertailukelpoisuutta parantamaan ja tiedon yhdistettävyyttä helpottamaan on kehitetty uusi raportointimuoto, jota kutsutaan integroiduksi raportoinniksi. Integroidun raportin avulla yrityksen on tarkoitus kertoa ytimekkäästi omasta arvonluonnistaan lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ajatuksena on, että yhden raportin lukemalla sijoittaja voisi saada kattavan kuvan yrityksen toiminnasta sen sijaan, että hänen tarvitsisi käydä läpi useita erillisiä raportteja. Integroidun raportoinnin etujärjestö IIRC on julkaissut vuonna 2013 -viiteke- hyksen, joka antaa raamit raportin laatimiselle.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisia integroituun raportointiin liittyviä hyötyjä ja toisaalta haasteita, joihin raportointiprosessin aikana törmätään. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena suomalaisessa pörssiyhtiössä. Aineisto tutkimukseen kerättiin haastattelemalla case-yrityksen IR-johtajaa. Tutkimuksessa havaittiin, että integroidulla raportoinnilla voidaan ensisijaisesti tehostaa sijoittaja- ja muuta sidosryhmäviestintää. Raportilla voidaan lisätä ja syventää sidosryhmien tietoa yrityksestä, jolloin keskusteluyhteys sidosryhmien kanssa paranee. Haasteiksi case-yrityksessä koettiin erityisesti erilaiset tiedonkeruuprosesseihin liittyvät haasteet, aikataulupaineet ja lisäksi lainsäädännön aiheuttamat rajoitteet.
Tutkimusaineiston ja aikaisemman tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että integroidun raportoinnin viitekehys on toimiva sijoittaja- ja sidosryhmäviestinnän väline, mutta siinä on myös kehityskohteita. Jotta integroitu raportointi voi jatkossa yleistyä, IIRC:n tulee korostaa ja viestiä tehokkaammin raportoinnilla saavutettavia hyötyjä, ja viitekehykseen liittyviin epäkohtiin ja kehityskohteisiin tulee tarttua.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisia integroituun raportointiin liittyviä hyötyjä ja toisaalta haasteita, joihin raportointiprosessin aikana törmätään. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena suomalaisessa pörssiyhtiössä. Aineisto tutkimukseen kerättiin haastattelemalla case-yrityksen IR-johtajaa. Tutkimuksessa havaittiin, että integroidulla raportoinnilla voidaan ensisijaisesti tehostaa sijoittaja- ja muuta sidosryhmäviestintää. Raportilla voidaan lisätä ja syventää sidosryhmien tietoa yrityksestä, jolloin keskusteluyhteys sidosryhmien kanssa paranee. Haasteiksi case-yrityksessä koettiin erityisesti erilaiset tiedonkeruuprosesseihin liittyvät haasteet, aikataulupaineet ja lisäksi lainsäädännön aiheuttamat rajoitteet.
Tutkimusaineiston ja aikaisemman tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että integroidun raportoinnin viitekehys on toimiva sijoittaja- ja sidosryhmäviestinnän väline, mutta siinä on myös kehityskohteita. Jotta integroitu raportointi voi jatkossa yleistyä, IIRC:n tulee korostaa ja viestiä tehokkaammin raportoinnilla saavutettavia hyötyjä, ja viitekehykseen liittyviin epäkohtiin ja kehityskohteisiin tulee tarttua.