Lymfovaskulaari-invaasio kohdunrunkosyöpäpotilaiden kudosnäytteissä
Kolu, Iina (2019-01-04)
Lymfovaskulaari-invaasio kohdunrunkosyöpäpotilaiden kudosnäytteissä
Kolu, Iina
(04.01.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901313717
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901313717
Tiivistelmä
Positiivisella lymfovaskulaari-invaasiolöydöksellä tarkoitetaan yleisesti
tarkasteltuna sitä, että potilaan kudosnäytteiden tarkastelussa syöpäsoluja on
todettu kudosnäytteessä invasoituneena kudosnäytteen veri- tai imusuoniin.
Tämän työn tarkoituksena oli tarkastella lymfovaskulaari-invaasiolöydöksen
huomiointia, määrittelyä sekä ennusteellista merkitystä
kohdunrunkosyöpäpotilailla sekä kirjallisuudessa että tämän työn oman
tutkimuksen potilasaineistossa, jossa erityisenä tavoitteena oli myös vertailla
positiivisiksi tulkittujen lymfovaskulaari-invaasiolöydösten yleisyyttä eri
leikkaustavoilla leikatuilla potilailla, sillä kirjallisuudessa on aiemmin esitetty
teorioita, joiden mukaan tähystykselliseen leikkaustapaan liittyvä
kohtumanipulaattorin käyttö kohdunrunkosyöpäpotilaiden leikkauksissa saattaisi
olla aiheuttamassa kudosnäytteisiin niin kutsuttuja pseudoinvaasiolöydöksiä, jotka
väärin tulkittuina saattaisivat tulla tulkituiksi todelliseksi lymfovaskulaari-invaasioksi
ja näin saattaisivat vaikuttaa esimerkiksi potilaille annettavien
liitännäishoitojen valintaan.
Tämä työ koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä omasta tutkimuksesta, jonka
lopullinen tutkimusaineisto koostui 272:sta kohdunrunkosyöpää sairastaneesta
potilaasta, joille oli tehty kohdunpoistoleikkaus vuosien 2001–2007 aikana.
Tautitapauksia kuvaavat tiedot kerättiin potilaiden sähköisistä
potilaskertomustiedoista.
Tutkimusaineiston potilaista vain 30,9 %:n kohdalla voitiin katsoa, että siitä, oliko
potilaan kudosnäytteissä todettu lymfovaskulaari-invaasiota, oli todettavissa
maininta käytettävissä olleissa sähköisissä potilaskertomusmerkinnöissä. Näistä
potilaista positiivinen lymfovaskulaari-invaasiolöydös todettiin 21,4 %:lla. Koska
tähystyksellisesti leikatuiksi todettavissa olleiden potilaiden määrä jäi aineistossa
vähäiseksi, ei mitään johtopäätöstä leikkaustavan vaikutuksesta positiivisten
lymfovaskulaari-invaasiolöydösten toteamiseen voitu tässä aineistossa
valitettavasti tehdä.
Lymfovaskulaari-invaasion toteamisen itsenäisestä ennusteellisesta merkityksestä
kohdunrunkosyöpäpotilailla saadut tulokset eivät ole olleet täysin yhdenmukaisia
kirjallisuudessa, kun lymfovaskulaari-invaasion on esimerkiksi monissa
tutkimuksissa katsottu olleen itsenäinen ennustava tekijä uusiutumalle, kun taas
toisissa tutkimuksissa lymfovaskulaari-invaasion ei ole katsottu olleen itsenäinen
ennustava tekijä matalammalle uusiutumavapaalle eloonjäämiselle.
Positiiviselle lymfovaskulaari-invaasiolöydökselle asetetut kriteerit eivät ole myöskään aina olleet täysin yhdenmukaisia eri tutkimuksissa. Yhtenäisten lymfovaskulaari-invaasion määrittelytapojen avulla voitaisiinkin pyrkiä tarkempaan ja yhtenäisempään lymfovaskulaari-invaasiolöydösten diagnostiikkaan. Verisuoni-invaasion ja imusuoni-invaasion erottelun kannattavuutta voisi olla myös hyvä tutkia lisää.
tarkasteltuna sitä, että potilaan kudosnäytteiden tarkastelussa syöpäsoluja on
todettu kudosnäytteessä invasoituneena kudosnäytteen veri- tai imusuoniin.
Tämän työn tarkoituksena oli tarkastella lymfovaskulaari-invaasiolöydöksen
huomiointia, määrittelyä sekä ennusteellista merkitystä
kohdunrunkosyöpäpotilailla sekä kirjallisuudessa että tämän työn oman
tutkimuksen potilasaineistossa, jossa erityisenä tavoitteena oli myös vertailla
positiivisiksi tulkittujen lymfovaskulaari-invaasiolöydösten yleisyyttä eri
leikkaustavoilla leikatuilla potilailla, sillä kirjallisuudessa on aiemmin esitetty
teorioita, joiden mukaan tähystykselliseen leikkaustapaan liittyvä
kohtumanipulaattorin käyttö kohdunrunkosyöpäpotilaiden leikkauksissa saattaisi
olla aiheuttamassa kudosnäytteisiin niin kutsuttuja pseudoinvaasiolöydöksiä, jotka
väärin tulkittuina saattaisivat tulla tulkituiksi todelliseksi lymfovaskulaari-invaasioksi
ja näin saattaisivat vaikuttaa esimerkiksi potilaille annettavien
liitännäishoitojen valintaan.
Tämä työ koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä omasta tutkimuksesta, jonka
lopullinen tutkimusaineisto koostui 272:sta kohdunrunkosyöpää sairastaneesta
potilaasta, joille oli tehty kohdunpoistoleikkaus vuosien 2001–2007 aikana.
Tautitapauksia kuvaavat tiedot kerättiin potilaiden sähköisistä
potilaskertomustiedoista.
Tutkimusaineiston potilaista vain 30,9 %:n kohdalla voitiin katsoa, että siitä, oliko
potilaan kudosnäytteissä todettu lymfovaskulaari-invaasiota, oli todettavissa
maininta käytettävissä olleissa sähköisissä potilaskertomusmerkinnöissä. Näistä
potilaista positiivinen lymfovaskulaari-invaasiolöydös todettiin 21,4 %:lla. Koska
tähystyksellisesti leikatuiksi todettavissa olleiden potilaiden määrä jäi aineistossa
vähäiseksi, ei mitään johtopäätöstä leikkaustavan vaikutuksesta positiivisten
lymfovaskulaari-invaasiolöydösten toteamiseen voitu tässä aineistossa
valitettavasti tehdä.
Lymfovaskulaari-invaasion toteamisen itsenäisestä ennusteellisesta merkityksestä
kohdunrunkosyöpäpotilailla saadut tulokset eivät ole olleet täysin yhdenmukaisia
kirjallisuudessa, kun lymfovaskulaari-invaasion on esimerkiksi monissa
tutkimuksissa katsottu olleen itsenäinen ennustava tekijä uusiutumalle, kun taas
toisissa tutkimuksissa lymfovaskulaari-invaasion ei ole katsottu olleen itsenäinen
ennustava tekijä matalammalle uusiutumavapaalle eloonjäämiselle.
Positiiviselle lymfovaskulaari-invaasiolöydökselle asetetut kriteerit eivät ole myöskään aina olleet täysin yhdenmukaisia eri tutkimuksissa. Yhtenäisten lymfovaskulaari-invaasion määrittelytapojen avulla voitaisiinkin pyrkiä tarkempaan ja yhtenäisempään lymfovaskulaari-invaasiolöydösten diagnostiikkaan. Verisuoni-invaasion ja imusuoni-invaasion erottelun kannattavuutta voisi olla myös hyvä tutkia lisää.