Aktiivisuuden vaikutus sijoitusrahaston suorituskykyyn : Suomen osakemarkkinoille sijoittavien sijoitusrahastojen vertailu vuosina 2008–2017
Piha, Mika (2019-05-06)
Aktiivisuuden vaikutus sijoitusrahaston suorituskykyyn : Suomen osakemarkkinoille sijoittavien sijoitusrahastojen vertailu vuosina 2008–2017
(06.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051315334
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051315334
Tiivistelmä
Rahastosijoittaminen on vaivaton tapa päästä mukaan sijoitusmarkkinoille. Tämän vuoksi rahastosijoittamisesta on tullut yksi suosituimmista säästämisen ja sijoittamisen muodoista Suomessa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan aktiivisesti ja passiivisesti hallinnoitujen rahastojen suorituskykyä toisiinsa nähden. Suurin osa akateemisista tutkijoista on havainnut passiivisen hallinnoinnin olevan suorituskykyisempi sijoitusstrategia aktiiviseen hallinnointiin verrattuna. Viimeisimpinä vuosina tutkimukset rahastosijoittamisesta ovat keskittyneet syihin, miksi osa aktiivisesti hallinnoiduista rahastoista menestyy paremmin kuin toiset. Cremers ja Petäjistö (2009) löysivät tutkimuksessaan positiivisen yhteyden rahastojen aktiiviosuuden ja suorituskyvyn välillä. Tämän vuoksi tässä tutkimuksessa keskitytään rahastojen aktiivisuuden mittareiden ja suorituskyvyn yhteyden tutkimiseen.
Aktiivisuuden mittareina käytetään tässä tutkimuksessa aktiiviosuutta ja indeksipoikkeamaa. Rahastojen suorituskykyä mitataan tutkimuksessa riskikorjaamattomalla tuotolla, Sharpen luvulla, Treyorin luvulla ja Jensenin alfalla. Rahastojen aktiivisuutta ja sen yhteyttä rahaston suorituskykyyn tutkitaan Suomen osakemarkkinoille sijoittavissa rahastoissa vuosina 2008–2017. Tutkimuksen aineistona on 31 Suomeen sijoittavaa osakerahastoa, joista 28 on aktiivisia ja kolme passiivisia rahastoja.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että Suomen osakemarkkinoille sijoittavista rahastoista passiiviset rahastot olivat keskimäärin suorituskykyisempiä kuin aktiiviset rahastot. Rahaston aktiiviosuus oli positiivisessa yhteydessä rahaston suorituskykyyn. Sen sijaan rahaston indeksipoikkeaman ja rahaston suorituskyvyn välillä yhteys oli negatiivinen. Tutkimustulokset tukevat hyvin sekä teoriaa että aiempia saman aihepiirin tutkimuksia. Tutkimustulosten perusteella rahastosijoittajan kannattaa sijoittaa varansa passiivisiin rahastoihin. Mikäli rahastosijoittaja kuitenkin sijoittaa aktiivisiin rahastoihin, kannattaa sijoittajan ehdottomasti kiinnittää huomiota rahaston aktiivisuuteen.
Aktiivisuuden mittareina käytetään tässä tutkimuksessa aktiiviosuutta ja indeksipoikkeamaa. Rahastojen suorituskykyä mitataan tutkimuksessa riskikorjaamattomalla tuotolla, Sharpen luvulla, Treyorin luvulla ja Jensenin alfalla. Rahastojen aktiivisuutta ja sen yhteyttä rahaston suorituskykyyn tutkitaan Suomen osakemarkkinoille sijoittavissa rahastoissa vuosina 2008–2017. Tutkimuksen aineistona on 31 Suomeen sijoittavaa osakerahastoa, joista 28 on aktiivisia ja kolme passiivisia rahastoja.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että Suomen osakemarkkinoille sijoittavista rahastoista passiiviset rahastot olivat keskimäärin suorituskykyisempiä kuin aktiiviset rahastot. Rahaston aktiiviosuus oli positiivisessa yhteydessä rahaston suorituskykyyn. Sen sijaan rahaston indeksipoikkeaman ja rahaston suorituskyvyn välillä yhteys oli negatiivinen. Tutkimustulokset tukevat hyvin sekä teoriaa että aiempia saman aihepiirin tutkimuksia. Tutkimustulosten perusteella rahastosijoittajan kannattaa sijoittaa varansa passiivisiin rahastoihin. Mikäli rahastosijoittaja kuitenkin sijoittaa aktiivisiin rahastoihin, kannattaa sijoittajan ehdottomasti kiinnittää huomiota rahaston aktiivisuuteen.