Institutions and the Intergenerational Transmission of Socioeconomic Resources
Pöyliö, Heta (2019-08-23)
Institutions and the Intergenerational Transmission of Socioeconomic Resources
Pöyliö, Heta
(23.08.2019)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7731-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7731-4
Tiivistelmä
Tämä väitöskirja tarkastelee, millaisia rooleja hyvinvointivaltioiden
instituutioilla on ylisukupolvisessa eriarvoisuudessa. Tutkimus osoittaa
erilaisten instituutioiden vaikutuksia sosioekonomisten resurssien
eriarvoiseen ylisukupolviseen välittymiseen.
Yhteiskunnallinen tutkimus yhdistää yksilöt ja yhteiskunnan rakenteet
sosiaalisten stratifikaatioprosessien kautta, tuoden instituutiot
eriarvoisuustutkimuksen keskiöön. Vertaileva tutkimus on löytänyt
hyvinvointivaltioiden välillä samankaltaisuuksia sosiaalisen liikkuvuuden
kehityssuunnissa. Eroavaisuuksia on kuitenkin löydetty ilmiön
voimakkuudessa, mikä korostaa ylisukupolvisen eriarvoisuuden pysyvyyttä.
Selitykset näille tuloksille, etenkin instituutioerojen näkökulmasta, ovat vielä
vähäisiä.
Väitöskirja koostuu neljästä tutkimusosasta. Ylisukupolvista eriarvoisuutta
tutkitaan vanhempien sosioekonomisten resurssien ylisukupolvisina
siirtyminä jälkikasvun koulutuksen, ammatin, tulojen ja
perheenmuodostuksen näkökulmista. Kaikissa tutkimusosissa yhteys
perhetaustan ja elämänkulun varhaisten siirtymien välillä on selkeä. Näiden
lisäksi tutkimusosat tarkastelevat monenlaisten instituutioiden rooleja,
ulottuen yksittäisestä politiikasta, kuten perhe- ja koulutuspolitiikasta,
laajempiin institutionaalisiin konteksteihin, kuten työmarkkinoihin.
Tutkimusosissa on käytetty useita eri lähestymistapoja,
tutkimusmenetelmiä sekä mikro- ja makro-tason aineistoja. Osat I ja II
tutkivat koulutus- ja perhepoliittisten muutosten vaikutuksia perhetaustan ja
ammattiaseman yhteyteen Euroopan maissa soveltaen
monitasoregressiomalleja ESS-aineistoon. Osa III selvittää
vaihtoehtoiskustannusten ja perhetaustan yhteyttä korkeakouluun
siirtymisessä käyttäen logistista regressiota PSID-aineistolla. Osa IV tutkii,
eroaako perhetaustan, naisten tulojen ja perheen perustamisen väliset suhteet
sosiaalidemokraattisen ja liberaalin hyvinvointivaltiotyyppien välillä,
hyödyntäen Coxin regressiota yhdysvaltalaisella NLSY79-aineistolla sekä
Suomen rekisteriaineistolla.
Tulokset osoittavat, että instituutioilla on sekä positiivinen että
negatiivinen vaikutus ylisukupolviseen eriarvoisuuteen. Tuloksista voidaan
johtaa kolme eri roolia. Kompensoivassa roolissa instituutio vaikuttaa huonoosaisiin
perheisiin tarjoamalla mahdollisuuksia ylöspäin suuntautuvaan
liikkuvuuteen ja katkaisemalla huono-osaisuuden ylisukupolvisuutta. Toiseksi,
hyväosaisuutta ylläpitävässä roolissa instituutio tukee tai turvaa
hyväosaisuuden periytymistä sukupolvien välillä. Kolmanneksi, tasaarvoistavassa
roolissa instituutiot tasoittavat ylisukupolvisia siirtymiä
vahvistamalla sekä ylös- että alaspäin suuntautuvaa sosiaalista liikkuvuutta.
Kaiken kaikkiaan instituutiot vähensivät ylisukupolvista eriarvoisuutta
mutta ne myös kannattelivat ylisukupolvista hyväosaisuutta. Tästä voi
päätellä, että perinteiset hyvinvointivaltioinstituutiot, kuten
koulutuspolitiikat, eivät välttämättä aina vaikuta eriarvoisuuteen odotetulla
tavalla. This dissertation studies the roles of institutions in intergenerational
inequalities in modern societies. The aim is to provide empirical evidence on
the influences of different kinds of institutions in the transmission of
socioeconomic resources between generations in multiple country settings.
Institutions have been at the centre of sociological research, as they link
individuals and the structures of society through the processes of social
stratification. Previous comparative literature has concluded that there are
similarities in social mobility patterns but differences in the strength of the
association across western societies, stressing the persistence of
intergenerational inequalities. However, evidence to explain these results,
particularly considering institutional differences, is lacking.
This dissertation comprises four research parts. Intergenerational
inequalities are studied in relation to the impacts of the transmission of
parental socioeconomic resources on educational, occupational, income and
family formation outcomes. In all four parts, the association between parental
resources and early life transitions and outcomes is apparent. The four parts
examine the roles of a variety of institutions, from specific policies, such as
educational and family policies, to wider context institutions, such as the
labour market.
A variety of research designs, datasets and methods are applied in this
research. Parts I and II use multilevel regression models to study the impacts
of education and family policies on origin-destination associations with
European Social Survey in multiple European countries. Part III applies
logistic regression to investigate the unequal transition into college and
analyses the impact of lower opportunity costs with the Panel Study of Income
Dynamics, while part IV compares the impacts of family background on the
income-childbirth association of two countries, Finland and the United States,
with different levels of public family support using Finnish register data and
the 1979 National Longitudinal Survey of Youth.
The results of the research parts demonstrate that institutions can have
both positive and negative impacts on intergenerational transmissions
through three different roles. First, institutions can have a compensatory role,
i.e., have a positive influence on families with few resources and break the
inheritance of disadvantage by providing opportunities for upward mobility.
Second, institutions can secure advantages by helping to maintain or secure
the intergenerational inheritance of advantage. Third, institutions can have an
equalising role where the intergenerational transmission is reduced at both
ends of the resource distribution by simultaneously strengthening upward
mobility and increasing downward mobility.
To conclude, institutions diminish intergenerational inequality, but they
can also maintain the persistence of intergenerational advantage. This
suggests that traditional welfare state institutions, such as educational
policies, may not always work as expected in promoting better equality.
instituutioilla on ylisukupolvisessa eriarvoisuudessa. Tutkimus osoittaa
erilaisten instituutioiden vaikutuksia sosioekonomisten resurssien
eriarvoiseen ylisukupolviseen välittymiseen.
Yhteiskunnallinen tutkimus yhdistää yksilöt ja yhteiskunnan rakenteet
sosiaalisten stratifikaatioprosessien kautta, tuoden instituutiot
eriarvoisuustutkimuksen keskiöön. Vertaileva tutkimus on löytänyt
hyvinvointivaltioiden välillä samankaltaisuuksia sosiaalisen liikkuvuuden
kehityssuunnissa. Eroavaisuuksia on kuitenkin löydetty ilmiön
voimakkuudessa, mikä korostaa ylisukupolvisen eriarvoisuuden pysyvyyttä.
Selitykset näille tuloksille, etenkin instituutioerojen näkökulmasta, ovat vielä
vähäisiä.
Väitöskirja koostuu neljästä tutkimusosasta. Ylisukupolvista eriarvoisuutta
tutkitaan vanhempien sosioekonomisten resurssien ylisukupolvisina
siirtyminä jälkikasvun koulutuksen, ammatin, tulojen ja
perheenmuodostuksen näkökulmista. Kaikissa tutkimusosissa yhteys
perhetaustan ja elämänkulun varhaisten siirtymien välillä on selkeä. Näiden
lisäksi tutkimusosat tarkastelevat monenlaisten instituutioiden rooleja,
ulottuen yksittäisestä politiikasta, kuten perhe- ja koulutuspolitiikasta,
laajempiin institutionaalisiin konteksteihin, kuten työmarkkinoihin.
Tutkimusosissa on käytetty useita eri lähestymistapoja,
tutkimusmenetelmiä sekä mikro- ja makro-tason aineistoja. Osat I ja II
tutkivat koulutus- ja perhepoliittisten muutosten vaikutuksia perhetaustan ja
ammattiaseman yhteyteen Euroopan maissa soveltaen
monitasoregressiomalleja ESS-aineistoon. Osa III selvittää
vaihtoehtoiskustannusten ja perhetaustan yhteyttä korkeakouluun
siirtymisessä käyttäen logistista regressiota PSID-aineistolla. Osa IV tutkii,
eroaako perhetaustan, naisten tulojen ja perheen perustamisen väliset suhteet
sosiaalidemokraattisen ja liberaalin hyvinvointivaltiotyyppien välillä,
hyödyntäen Coxin regressiota yhdysvaltalaisella NLSY79-aineistolla sekä
Suomen rekisteriaineistolla.
Tulokset osoittavat, että instituutioilla on sekä positiivinen että
negatiivinen vaikutus ylisukupolviseen eriarvoisuuteen. Tuloksista voidaan
johtaa kolme eri roolia. Kompensoivassa roolissa instituutio vaikuttaa huonoosaisiin
perheisiin tarjoamalla mahdollisuuksia ylöspäin suuntautuvaan
liikkuvuuteen ja katkaisemalla huono-osaisuuden ylisukupolvisuutta. Toiseksi,
hyväosaisuutta ylläpitävässä roolissa instituutio tukee tai turvaa
hyväosaisuuden periytymistä sukupolvien välillä. Kolmanneksi, tasaarvoistavassa
roolissa instituutiot tasoittavat ylisukupolvisia siirtymiä
vahvistamalla sekä ylös- että alaspäin suuntautuvaa sosiaalista liikkuvuutta.
Kaiken kaikkiaan instituutiot vähensivät ylisukupolvista eriarvoisuutta
mutta ne myös kannattelivat ylisukupolvista hyväosaisuutta. Tästä voi
päätellä, että perinteiset hyvinvointivaltioinstituutiot, kuten
koulutuspolitiikat, eivät välttämättä aina vaikuta eriarvoisuuteen odotetulla
tavalla.
inequalities in modern societies. The aim is to provide empirical evidence on
the influences of different kinds of institutions in the transmission of
socioeconomic resources between generations in multiple country settings.
Institutions have been at the centre of sociological research, as they link
individuals and the structures of society through the processes of social
stratification. Previous comparative literature has concluded that there are
similarities in social mobility patterns but differences in the strength of the
association across western societies, stressing the persistence of
intergenerational inequalities. However, evidence to explain these results,
particularly considering institutional differences, is lacking.
This dissertation comprises four research parts. Intergenerational
inequalities are studied in relation to the impacts of the transmission of
parental socioeconomic resources on educational, occupational, income and
family formation outcomes. In all four parts, the association between parental
resources and early life transitions and outcomes is apparent. The four parts
examine the roles of a variety of institutions, from specific policies, such as
educational and family policies, to wider context institutions, such as the
labour market.
A variety of research designs, datasets and methods are applied in this
research. Parts I and II use multilevel regression models to study the impacts
of education and family policies on origin-destination associations with
European Social Survey in multiple European countries. Part III applies
logistic regression to investigate the unequal transition into college and
analyses the impact of lower opportunity costs with the Panel Study of Income
Dynamics, while part IV compares the impacts of family background on the
income-childbirth association of two countries, Finland and the United States,
with different levels of public family support using Finnish register data and
the 1979 National Longitudinal Survey of Youth.
The results of the research parts demonstrate that institutions can have
both positive and negative impacts on intergenerational transmissions
through three different roles. First, institutions can have a compensatory role,
i.e., have a positive influence on families with few resources and break the
inheritance of disadvantage by providing opportunities for upward mobility.
Second, institutions can secure advantages by helping to maintain or secure
the intergenerational inheritance of advantage. Third, institutions can have an
equalising role where the intergenerational transmission is reduced at both
ends of the resource distribution by simultaneously strengthening upward
mobility and increasing downward mobility.
To conclude, institutions diminish intergenerational inequality, but they
can also maintain the persistence of intergenerational advantage. This
suggests that traditional welfare state institutions, such as educational
policies, may not always work as expected in promoting better equality.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2865]