Yksityisoikeudelliset vaatimukset rikosprosessissa
Suokas, Julia (2019-09-10)
Yksityisoikeudelliset vaatimukset rikosprosessissa
Suokas, Julia
(10.09.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091328164
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091328164
Tiivistelmä
Rikoksen tekijä aiheuttaa rikollisella teollaan usein vahinkoa toisille henkilöille. Tällöin
vahingonkärsijä, käytännössä yleensä asianomistaja, pyrkii saamaan korvausta vahingon
aiheuttajalta aiheutetusta vahingosta. Rikosoikeudenkäynnissä ratkaistaan kysymys syytetyn
rikosoikeudellisesta vastuusta väitetyn rikoksen johdosta. Riita-asian oikeudenkäynnissä taas
annetaan oikeussuojaa välittömästi yksityisoikeudellisten intressien hyväksi.
Prosessioikeudessa kantavana periaatteena vallitsee separaatio- eli erillisyysperiaate, jonka
mukaan eri prosessilajeihin kuuluvat asiat tulee käsitellä erikseen.
Rikosprosessioikeudessa noudatetaan kuitenkin pääsääntöisesti adheesio- eli
liitännäisperiaatetta, jonka mukaan pääasian yhteydessä voidaan käsitellä myös
sivuvaatimuksia. Tutkimuksessa selvitetään, milloin sivuvaateet voidaan käsitellä syyteasian
yhteydessä, ja mitä vaikutuksia yhteiskäsittelyllä on. Syyttäjällä on virkavelvollisuus ajaa
asianomistajan yksityisoikeudellisia vaatimuksia syyteasian yhteydessä
rikosoikeudenkäynnistä annetussa laissa asetettujen edellytysten täyttyessä. Tutkimuksessa
tutkitaan millä edellytyksillä mainittu velvollisuus syntyy ja mitä heijastinvaikutuksia
menettelyllä on asianomistajien yhdenvertaisuudelle.
Kokonaisuutena arvioiden adheesioprosessi ja syyttäjän virkavelvollisuus ajaa asianomistajan
yksityisoikeudellisia vaatimuksia rikosasian yhteydessä tuovat merkittäviä etuja erityisesti
asianomistajalle. Adheesioprosessin etuna on nähty erityisesti prosessiekonomia. Negatiivisilta
heijastinvaikutuksilta ei ole kuitenkaan täysin pystytty välttymään.
Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen. Lähdeaineistona on käytetty lain esitöitä,
oikeuskäytäntöä sekä suomalaista ja pohjoismaista prosessioikeudellista kirjallisuutta.
Vertailun vuoksi tutkimuksessa on tuotu esille myös muutamia seikkoja Pohjoismaisesta,
erityisesti ruotsalaisesta, lainsäädännöstä.
vahingonkärsijä, käytännössä yleensä asianomistaja, pyrkii saamaan korvausta vahingon
aiheuttajalta aiheutetusta vahingosta. Rikosoikeudenkäynnissä ratkaistaan kysymys syytetyn
rikosoikeudellisesta vastuusta väitetyn rikoksen johdosta. Riita-asian oikeudenkäynnissä taas
annetaan oikeussuojaa välittömästi yksityisoikeudellisten intressien hyväksi.
Prosessioikeudessa kantavana periaatteena vallitsee separaatio- eli erillisyysperiaate, jonka
mukaan eri prosessilajeihin kuuluvat asiat tulee käsitellä erikseen.
Rikosprosessioikeudessa noudatetaan kuitenkin pääsääntöisesti adheesio- eli
liitännäisperiaatetta, jonka mukaan pääasian yhteydessä voidaan käsitellä myös
sivuvaatimuksia. Tutkimuksessa selvitetään, milloin sivuvaateet voidaan käsitellä syyteasian
yhteydessä, ja mitä vaikutuksia yhteiskäsittelyllä on. Syyttäjällä on virkavelvollisuus ajaa
asianomistajan yksityisoikeudellisia vaatimuksia syyteasian yhteydessä
rikosoikeudenkäynnistä annetussa laissa asetettujen edellytysten täyttyessä. Tutkimuksessa
tutkitaan millä edellytyksillä mainittu velvollisuus syntyy ja mitä heijastinvaikutuksia
menettelyllä on asianomistajien yhdenvertaisuudelle.
Kokonaisuutena arvioiden adheesioprosessi ja syyttäjän virkavelvollisuus ajaa asianomistajan
yksityisoikeudellisia vaatimuksia rikosasian yhteydessä tuovat merkittäviä etuja erityisesti
asianomistajalle. Adheesioprosessin etuna on nähty erityisesti prosessiekonomia. Negatiivisilta
heijastinvaikutuksilta ei ole kuitenkaan täysin pystytty välttymään.
Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen. Lähdeaineistona on käytetty lain esitöitä,
oikeuskäytäntöä sekä suomalaista ja pohjoismaista prosessioikeudellista kirjallisuutta.
Vertailun vuoksi tutkimuksessa on tuotu esille myös muutamia seikkoja Pohjoismaisesta,
erityisesti ruotsalaisesta, lainsäädännöstä.