Thesis supervision in international master's degree programmes in Finnish universities
Filippou, Kalypso (2019-11-01)
Thesis supervision in international master's degree programmes in Finnish universities
Filippou, Kalypso
(01.11.2019)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7803-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7803-8
Tiivistelmä
This doctoral thesis focuses on thesis supervision in English-medium international master’s degree programmes (IMDPs) in Finnish universities. The purpose of this project is to explore the master’s thesis supervision process and the student-supervisor relationship by investigating both parties’ experiences and expectations. The specific goals are to identify the similarities and differences in students’ expectations of thesis supervision and their academic self-efficacy according to their field of study and cultural background, as well as to reveal the supervisors’ pedagogical variations and approaches to intercultural thesis supervision across a range of fields of study. This work’s practical aim is to promote thesis supervisors’ professional development by identifying and sharing practices that support intercultural supervision.
This thesis consists of a summary report and four original studies. Studies I and II focus on international degree students while Studies III and IV concentrate on master’s thesis supervisors. Study I follows a mixed-method approach to examine the results of an online questionnaire with a survey and one open-ended question (n = 302). Study I investigates the international degree students’ expectations of the thesis process and student-supervisor relationship according to their cultural background and field of study. Study II (n = 493) uses a quantitative approach to analyse international degree students’ academic self-efficacy. Study III is a qualitative study (n = 20) that uses semi-structured interviews to explore master’s thesis supervisors’ perceptions of thesis supervision and the models of supervision they apply. Finally, Study IV (n = 20) investigates whether and why master’s thesis supervisors consider their students’ expectations and previous writing experiences during the thesis supervision process.
The primary finding reveals a possible mismatch of views between students and supervisors regarding supervision; students highly value the interpersonal relationship whereas the supervisors place more significance on the academic process. The students share similar views on their responsibilities but have different expectations regarding their supervisors’ responsibilities during the thesis process according to their cultural background. More similarities than differences were identified regarding students’ expectations of the thesis process according to their field of study. The results reveal that discussions on cultural matters are rare. Additionally, similarities among students’ academic self-efficacy appeared linked to their cultural background, while statistically significant differences are identified according to students’ field of study.
Although supervisors within the same field of study may use different supervision models, this work indicates many apply the teaching model. The teaching model relies on students’ dependency on the supervisor and reflects the power asymmetry. However, it is not suited to the context of intercultural supervision, as it does not recognise students’ prior experiences and skills. The findings reveal the supervisors’ balance struggle which is related to the uncertain amount of effort, pressure, support and freedom that they need to provide to each student. Moreover, the supervisors’ need for more opportunities to reflect on their pedagogical approaches regarding supervision is highlighted. This work identifies two primary supervisory attitudes: diagnosing and adjusting supervision, and resisting and relying on student initiative. These attitudes are linked with the supervisors’ consideration of their students’ prior experiences and overall expectations of the thesis process and relationship.
This doctoral thesis provides new information on students and supervisors’ expectations of the master’s thesis process and relationship, and the supervisors’ pedagogical approaches in intercultural supervision. The findings demonstrate that more support and development of supervisors’ pedagogical approaches in supervision is needed. This dissertation concludes with recommendations for students and supervisors, university administrators and future research. Väitöskirjassa tarkastellaan tutkielmien ohjausta kansainvälisissä englanninkielisissä maisteriohjelmissa suomalaisissa yliopistoissa. Tarkoituksena on selvittää sekä tutkielmien ohjausprosessia että opiskelijan ja ohjaajan välistä suhdetta tutkimalla molempien osapuolten kokemuksia ja odotuksia ohjaukselta. Erityisesti tavoitteena on tunnistaa yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia opiskelijoiden ohjausta koskevissa odotuksissa, tutkia opiskelijoiden akateemista minäpystyvyyttä suhteessa tieteenalaan ja kulttuuriseen taustaan sekä tuoda esiin ohjaajien pedagogisissa lähestymistavoissa ilmenevää vaihtelua suhteessa kulttuurienväliseen ohjaukseen eri tieteenaloilla. Tutkimuksen käytännön tarkoitus on edistää ohjaajien ammatillista kehittymistä tutkimalla ja jakamalla käytäntöjä, jotka tukevat kulttuurienvälistä tutkielmien ohjausta.
Väitöskirja koostuu yhteenvedosta ja neljästä osatutkimuksesta. Tutkimukset I ja II keskittyvät kansainvälisiin tutkinto-opiskelijoihin ja tutkimukset III ja IV pro gradu -töiden ohjaajiin. Tutkimuksessa I käytetään monimenetelmällistä lähestymistapaa tarkasteltaessa verkkopohjaisen kyselyn ja avoimen kysymyksen vastauksia (n=302). Tässä ensimmäisessä tutkimuksessa vertaillaan sekä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden odotuksia tutkielman laatimisesta että tarkastellaan opiskelijan ja ohjaajan välistä ohjaussuhdetta kiinnittämällä huomiota kulttuuriseen taustaan ja oppiaineeseen. Tutkimuksessa II (n=493) analysoidaan kvantitatiivisesti kansainvälisten opiskelijoiden akateemista minäpystyvyyttä. Tutkimus III on laadullinen tutkimus, jossa selvitetään puolistrukturoituihin haastatteluihin (n=20) pohjautuen ohjaajien käsityksiä tutkielmien ohjauksesta ja ohjauksen malleja. Tutkimuksessa IV selvitetään, huomioivatko ohjaajat, ja jos, niin miksi, ohjauksessaan opiskelijoiden odotukset ja aikaisemman kokemuksen tieteellisen tekstin kirjoittamisesta ohjausprosessissa.
Tutkimus tuo esiin opiskelijoiden ja ohjaajien erilaiset odotukset ohjaukselta: opiskelijat arvostavat erityisesti toimivaa henkilösuhdetta ohjaajan kanssa, kun taas ohjaajat korostavat enemmän ohjauksen akateemista prosessia. Opiskelijoiden näkemykset opiskelijoiden vastuusta ovat yhteneväiset, mutta opiskelijoiden odotukset ohjaajien vastuusta ohjauksessa eroavat kulttuurisen taustan mukaan. Tutkimus osoitti enemmän yhteneväisyyksiä kuin eroavaisuuksia tarkasteltaessa opiskelijoiden odotuksia tutkielmien laatimisesta eri tieteenaloilla. Tutkimuksessa tuli ilmi, että keskustelut kulttuurisista seikoista ovat yhä harvinaisia ohjausprosessin aikana. Lisäksi samankaltaisuudet opiskelijoiden akateemisessa minäpystyvyydessä olivat yhteydessä kulttuuriseen taustaan, kun taas tilastollisesti merkitseviä eroja tunnistettiin opiskelijoiden alan mukaan.
Vaikka saman tieteenalan ohjaajat voivat käyttää erilaisia ohjaamisen malleja, tutkimus osoittaa monien ohjaajien soveltavan opettamismallia. Tämä malli, joka perustuu opiskelijoiden riippuvuuteen ohjaajasta ja ilmentää ohjaussuhteessa vallitsevaa vallan epäsymmetriaa, ei sovi kulttuurienväliseen ohjaukseen, koska se ei tunnista opiskelijoiden aiempia kokemuksia ja taitoja. Tulokset osoittavat ohjaajien kamppailevan tasapainosta ohjaustilanteessa. Ohjaustilanteen tekee haasteelliseksi ohjaajan epävarmuus opiskelijan tarvitsemasta tuesta. Tutkimus osoitti myös, että ohjaajat toivovat enemmän mahdollisuuksia reflektoida ohjaukseen liittyviä pedagogisia lähestymistapojaan. Tarkempi tutkimus ohjaajien asenteista toi esiin kaksi ensisijaista ohjauksen tapaa; diagnosoivan ja säätelevän ohjaustavan sekä vastustavan ja opiskelijoiden aloitekykyyn luottavan ohjaustavan. Nämä asenteet ovat yhteydessä siihen, miten ohjaajat huomioivat opiskelijoiden aikaisemmat kokemukset ja yleiset odotukset opinnäytetyön tekemisestä ja suhteesta.
Väitöskirja tuo uutta tietoa opiskelijoiden ja ohjaajien odotuksista koskien tutkielmien laatimista, ohjaussuhdetta ja ohjaajien pedagogisia lähestymistapoja kulttuurienvälisessä ohjauksessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lisää tukea tulisi suunnata ohjauksen pedagogiseen kehittämiseen. Väitöskirjan johtopäätöksissä esitetään suosituksia opiskelijoille ja ohjaajille, yliopiston hallinnolle ja jatkotutkimukselle.
This thesis consists of a summary report and four original studies. Studies I and II focus on international degree students while Studies III and IV concentrate on master’s thesis supervisors. Study I follows a mixed-method approach to examine the results of an online questionnaire with a survey and one open-ended question (n = 302). Study I investigates the international degree students’ expectations of the thesis process and student-supervisor relationship according to their cultural background and field of study. Study II (n = 493) uses a quantitative approach to analyse international degree students’ academic self-efficacy. Study III is a qualitative study (n = 20) that uses semi-structured interviews to explore master’s thesis supervisors’ perceptions of thesis supervision and the models of supervision they apply. Finally, Study IV (n = 20) investigates whether and why master’s thesis supervisors consider their students’ expectations and previous writing experiences during the thesis supervision process.
The primary finding reveals a possible mismatch of views between students and supervisors regarding supervision; students highly value the interpersonal relationship whereas the supervisors place more significance on the academic process. The students share similar views on their responsibilities but have different expectations regarding their supervisors’ responsibilities during the thesis process according to their cultural background. More similarities than differences were identified regarding students’ expectations of the thesis process according to their field of study. The results reveal that discussions on cultural matters are rare. Additionally, similarities among students’ academic self-efficacy appeared linked to their cultural background, while statistically significant differences are identified according to students’ field of study.
Although supervisors within the same field of study may use different supervision models, this work indicates many apply the teaching model. The teaching model relies on students’ dependency on the supervisor and reflects the power asymmetry. However, it is not suited to the context of intercultural supervision, as it does not recognise students’ prior experiences and skills. The findings reveal the supervisors’ balance struggle which is related to the uncertain amount of effort, pressure, support and freedom that they need to provide to each student. Moreover, the supervisors’ need for more opportunities to reflect on their pedagogical approaches regarding supervision is highlighted. This work identifies two primary supervisory attitudes: diagnosing and adjusting supervision, and resisting and relying on student initiative. These attitudes are linked with the supervisors’ consideration of their students’ prior experiences and overall expectations of the thesis process and relationship.
This doctoral thesis provides new information on students and supervisors’ expectations of the master’s thesis process and relationship, and the supervisors’ pedagogical approaches in intercultural supervision. The findings demonstrate that more support and development of supervisors’ pedagogical approaches in supervision is needed. This dissertation concludes with recommendations for students and supervisors, university administrators and future research.
Väitöskirja koostuu yhteenvedosta ja neljästä osatutkimuksesta. Tutkimukset I ja II keskittyvät kansainvälisiin tutkinto-opiskelijoihin ja tutkimukset III ja IV pro gradu -töiden ohjaajiin. Tutkimuksessa I käytetään monimenetelmällistä lähestymistapaa tarkasteltaessa verkkopohjaisen kyselyn ja avoimen kysymyksen vastauksia (n=302). Tässä ensimmäisessä tutkimuksessa vertaillaan sekä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden odotuksia tutkielman laatimisesta että tarkastellaan opiskelijan ja ohjaajan välistä ohjaussuhdetta kiinnittämällä huomiota kulttuuriseen taustaan ja oppiaineeseen. Tutkimuksessa II (n=493) analysoidaan kvantitatiivisesti kansainvälisten opiskelijoiden akateemista minäpystyvyyttä. Tutkimus III on laadullinen tutkimus, jossa selvitetään puolistrukturoituihin haastatteluihin (n=20) pohjautuen ohjaajien käsityksiä tutkielmien ohjauksesta ja ohjauksen malleja. Tutkimuksessa IV selvitetään, huomioivatko ohjaajat, ja jos, niin miksi, ohjauksessaan opiskelijoiden odotukset ja aikaisemman kokemuksen tieteellisen tekstin kirjoittamisesta ohjausprosessissa.
Tutkimus tuo esiin opiskelijoiden ja ohjaajien erilaiset odotukset ohjaukselta: opiskelijat arvostavat erityisesti toimivaa henkilösuhdetta ohjaajan kanssa, kun taas ohjaajat korostavat enemmän ohjauksen akateemista prosessia. Opiskelijoiden näkemykset opiskelijoiden vastuusta ovat yhteneväiset, mutta opiskelijoiden odotukset ohjaajien vastuusta ohjauksessa eroavat kulttuurisen taustan mukaan. Tutkimus osoitti enemmän yhteneväisyyksiä kuin eroavaisuuksia tarkasteltaessa opiskelijoiden odotuksia tutkielmien laatimisesta eri tieteenaloilla. Tutkimuksessa tuli ilmi, että keskustelut kulttuurisista seikoista ovat yhä harvinaisia ohjausprosessin aikana. Lisäksi samankaltaisuudet opiskelijoiden akateemisessa minäpystyvyydessä olivat yhteydessä kulttuuriseen taustaan, kun taas tilastollisesti merkitseviä eroja tunnistettiin opiskelijoiden alan mukaan.
Vaikka saman tieteenalan ohjaajat voivat käyttää erilaisia ohjaamisen malleja, tutkimus osoittaa monien ohjaajien soveltavan opettamismallia. Tämä malli, joka perustuu opiskelijoiden riippuvuuteen ohjaajasta ja ilmentää ohjaussuhteessa vallitsevaa vallan epäsymmetriaa, ei sovi kulttuurienväliseen ohjaukseen, koska se ei tunnista opiskelijoiden aiempia kokemuksia ja taitoja. Tulokset osoittavat ohjaajien kamppailevan tasapainosta ohjaustilanteessa. Ohjaustilanteen tekee haasteelliseksi ohjaajan epävarmuus opiskelijan tarvitsemasta tuesta. Tutkimus osoitti myös, että ohjaajat toivovat enemmän mahdollisuuksia reflektoida ohjaukseen liittyviä pedagogisia lähestymistapojaan. Tarkempi tutkimus ohjaajien asenteista toi esiin kaksi ensisijaista ohjauksen tapaa; diagnosoivan ja säätelevän ohjaustavan sekä vastustavan ja opiskelijoiden aloitekykyyn luottavan ohjaustavan. Nämä asenteet ovat yhteydessä siihen, miten ohjaajat huomioivat opiskelijoiden aikaisemmat kokemukset ja yleiset odotukset opinnäytetyön tekemisestä ja suhteesta.
Väitöskirja tuo uutta tietoa opiskelijoiden ja ohjaajien odotuksista koskien tutkielmien laatimista, ohjaussuhdetta ja ohjaajien pedagogisia lähestymistapoja kulttuurienvälisessä ohjauksessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lisää tukea tulisi suunnata ohjauksen pedagogiseen kehittämiseen. Väitöskirjan johtopäätöksissä esitetään suosituksia opiskelijoille ja ohjaajille, yliopiston hallinnolle ja jatkotutkimukselle.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2864]