Lobbauksesta lahjontaan - milloin raja ylittyy
Mansikka, Tanja (2019-11-22)
Lobbauksesta lahjontaan - milloin raja ylittyy
Mansikka, Tanja
(22.11.2019)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7849-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7849-6
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena on erityisesti kuntien toimintaan liittyvät lahjusrikossäännökset ja niihin kytkeytyvät virkarikossäännökset. Tutkimuksessa etsitään vastausta siihen, mikä on rikosvastuun alaraja lahjusrikoksissa ja mitkä ovat lahjusrikossäännösten erot. Suomen rikoslain lahjusrikossäännöksiä on pidetty tarkkoina ja kattavina, mutta toimivatko ne käytännön soveltamistilanteissa? Tähän kysymykseen etsitään vastausta.
Tutkimus osoittaa, että eri oikeudenaloilla on oltava yhtenäiset lähtökohdat lahjonnan määrittelemisessä, jotta lahjusrikosten yhteiskunnallisia negatiivisia seurauksia voidaan tehokkaasti vähentää. Tutkimus koostuu neljästä artikkelista ja yhteenvedosta. Tutkimus on perinteinen lainopillinen tutkimus. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty metodina diskurssianalyysia, jonka avulla oikeustapauksia on analysoitu.
Tutkimuksessa käsitellään kootusti eri syitä, joiden johdosta lahjusrikossäännöksiä pitäisi uudistaa. Lisäksi analysoidaan, mitä oikeushyviä lahjusrikossäännösten kriminalisoinnilla on tarkoitus suojella ja voitaisiinko niiden suojeluobjekteja kehittää edelleen. Varsinkin elinkeinotoiminnan lahjusrikosten suojelukohde on syytä siirtää elinkeinonharjoittajan luottamuksen suojaamisesta toimivien markkinoiden suojeluun. Lahjusrikosoikeudenkäynneissä esitetään harvoin vahingonkorvausvaatimuksia tai taloudellisen hyödyn menettämisvaatimuksia, joka on erikoista ottaen huomioon näiden rikosten yhteiskunnalliset negatiiviset vaikutukset.
Tutkimuksen tarkoituksena on myös helpottaa syyttäjien, asianajajien ja tuomarien työskentelyä, jotka pohtivat lahjusrikosten tulkintoja. Lisäksi tutkimus tarjoaa lainsäätäjälle kehittämisideoita.
Vaikka rikoslaki lähtee siitä, että kaikki edut, joilla pyritään vaikuttamaan virkamieheen ovat kiellettyjä, eivät kaikki edut kuitenkaan vaikuta näin. Ennakkotapaukset toimivat osoituksena siitä, että oikeuskäytäntö hyväksyy tietynasteisen järkevän ja kohtuullisen suhdetoiminnan julkisen ja yksityisen sektorin välillä ilman, että kyse olisi lahjonnasta. Organisaatioiden itsesääntelyllä on tärkeä merkitys, kun edustamisen rajoja määritetään. Virkamiehillä pitäisi olla selkeä käsitys siitä, mikä on kiellettyä ja sallittua suhdetoimintaa. Tutkimus osoittaa, että julkisen sektorin (esimiesten ja organisaation) vastuusäännöksiä lahjusrikosten osalta pitää kehittää. Tällä hetkellä vastuusäännökset käytännössä puuttuvat. Työantajan tulee olla julkisella sektorilla vastuussa henkilökunnan epäasiallisesta menettelystä, josta se on tietoinen ja johon se ei ole tarpeeksi puuttunut.
Tutkimuksessa pohditaan myös, olisiko julkisen ja yksityisen sektorin lahjusrikossäännökset syytä yhdistää. Yksityiset toimijat hoitavat aikaisempaa enemmän julkisia tehtäviä. Lisäksi kunnan ja yksityisen sektorin välinen kanssakäyminen on nykyisin hyvin tavallista. Kunnat ja yksityinen sektori perustavat yhteisiä palveluntuottajayrityksiä. Lisäksi kunnat perustavat yhteisiä yrityksiä, joiden tehtävänä on toimia kuntien yhteishankinta - ja sidosyksikköinä. Julkisen ja yksityisen sektorin hoitamien tehtävien lähentyminen, keskinäinen yhteistyö ja riippuvuus toisistaan nostavat esiin lahjusrikossäännösten yhtenäistämistarpeen.
Tutkimuksessa otetaan myös esiin organisaatioiden yhteiskuntavastuuseen liittyvä näkökanta, joka tulee tulevaisuudessa painottumaan julkisissa hankinnoissa ja julkisen sektorin valitessa yhteistyökumppaneitaan. Tällä tavalla julkisia varoja voidaan kanavoida paremmin vastuullisesti johdettuihin yrityksiin. From Lobbying to Bribery – Where is the border line
The subject of this thesis are the bribery provisions, in particular in relation to civil servants and employees at the municipalities. The study explores the threshold for criminal liability for bribery offenses. It also pays attention to the differences between minor and normal grade bribery on the one side and between bribery of public employees and of workers in the private sector on the other side. The provisions of the Finnish Criminal Code on bribery have been regarded as precise and comprehensive, but how does it work in practice? Answer to this question is studied. The study aims at supporting the work of prosecutors, lawyers and judges in their interpretation of bribery offenses. The study includes a review of international and European legal instruments on bribery. In addition, the study provides development ideas for legislators.
The thesis consists of four scientific papers and a summary. This research method is traditional legal research. In addition, discourse analysis as a method to analyze legal cases is utilized.
Although the Finnish Criminal Code assumes that all benefits intended to influence on an official are prohibited, however, this is not always the case. The case law allows a certain, tough low, degree of reasonable hospitality in public-private relations without involving corruption. The study concludes that the directors of municipalities have acquired new tasks and roles with shift to the models of the new public management in the municipal sector, as opposed to civil servant mentality.
The study summarizes various reasons why the anti-bribery provisions should be reformed.
The study also discusses whether bribery provisions for the private sector should be combined with the provisions for the public sector. Today, private organizations perform more public tasks than before. In addition, co-operation between municipalities and private sector has become very common. The study also highlights the social responsibility aspect of businesses and organizations, which in the future may have an enhanced role in the public procurements and the selection of partners by the public sector. In this way, public funds can be better channeled to organizations that have a higher awareness in social responsibility.
Tutkimus osoittaa, että eri oikeudenaloilla on oltava yhtenäiset lähtökohdat lahjonnan määrittelemisessä, jotta lahjusrikosten yhteiskunnallisia negatiivisia seurauksia voidaan tehokkaasti vähentää. Tutkimus koostuu neljästä artikkelista ja yhteenvedosta. Tutkimus on perinteinen lainopillinen tutkimus. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty metodina diskurssianalyysia, jonka avulla oikeustapauksia on analysoitu.
Tutkimuksessa käsitellään kootusti eri syitä, joiden johdosta lahjusrikossäännöksiä pitäisi uudistaa. Lisäksi analysoidaan, mitä oikeushyviä lahjusrikossäännösten kriminalisoinnilla on tarkoitus suojella ja voitaisiinko niiden suojeluobjekteja kehittää edelleen. Varsinkin elinkeinotoiminnan lahjusrikosten suojelukohde on syytä siirtää elinkeinonharjoittajan luottamuksen suojaamisesta toimivien markkinoiden suojeluun. Lahjusrikosoikeudenkäynneissä esitetään harvoin vahingonkorvausvaatimuksia tai taloudellisen hyödyn menettämisvaatimuksia, joka on erikoista ottaen huomioon näiden rikosten yhteiskunnalliset negatiiviset vaikutukset.
Tutkimuksen tarkoituksena on myös helpottaa syyttäjien, asianajajien ja tuomarien työskentelyä, jotka pohtivat lahjusrikosten tulkintoja. Lisäksi tutkimus tarjoaa lainsäätäjälle kehittämisideoita.
Vaikka rikoslaki lähtee siitä, että kaikki edut, joilla pyritään vaikuttamaan virkamieheen ovat kiellettyjä, eivät kaikki edut kuitenkaan vaikuta näin. Ennakkotapaukset toimivat osoituksena siitä, että oikeuskäytäntö hyväksyy tietynasteisen järkevän ja kohtuullisen suhdetoiminnan julkisen ja yksityisen sektorin välillä ilman, että kyse olisi lahjonnasta. Organisaatioiden itsesääntelyllä on tärkeä merkitys, kun edustamisen rajoja määritetään. Virkamiehillä pitäisi olla selkeä käsitys siitä, mikä on kiellettyä ja sallittua suhdetoimintaa. Tutkimus osoittaa, että julkisen sektorin (esimiesten ja organisaation) vastuusäännöksiä lahjusrikosten osalta pitää kehittää. Tällä hetkellä vastuusäännökset käytännössä puuttuvat. Työantajan tulee olla julkisella sektorilla vastuussa henkilökunnan epäasiallisesta menettelystä, josta se on tietoinen ja johon se ei ole tarpeeksi puuttunut.
Tutkimuksessa pohditaan myös, olisiko julkisen ja yksityisen sektorin lahjusrikossäännökset syytä yhdistää. Yksityiset toimijat hoitavat aikaisempaa enemmän julkisia tehtäviä. Lisäksi kunnan ja yksityisen sektorin välinen kanssakäyminen on nykyisin hyvin tavallista. Kunnat ja yksityinen sektori perustavat yhteisiä palveluntuottajayrityksiä. Lisäksi kunnat perustavat yhteisiä yrityksiä, joiden tehtävänä on toimia kuntien yhteishankinta - ja sidosyksikköinä. Julkisen ja yksityisen sektorin hoitamien tehtävien lähentyminen, keskinäinen yhteistyö ja riippuvuus toisistaan nostavat esiin lahjusrikossäännösten yhtenäistämistarpeen.
Tutkimuksessa otetaan myös esiin organisaatioiden yhteiskuntavastuuseen liittyvä näkökanta, joka tulee tulevaisuudessa painottumaan julkisissa hankinnoissa ja julkisen sektorin valitessa yhteistyökumppaneitaan. Tällä tavalla julkisia varoja voidaan kanavoida paremmin vastuullisesti johdettuihin yrityksiin.
The subject of this thesis are the bribery provisions, in particular in relation to civil servants and employees at the municipalities. The study explores the threshold for criminal liability for bribery offenses. It also pays attention to the differences between minor and normal grade bribery on the one side and between bribery of public employees and of workers in the private sector on the other side. The provisions of the Finnish Criminal Code on bribery have been regarded as precise and comprehensive, but how does it work in practice? Answer to this question is studied. The study aims at supporting the work of prosecutors, lawyers and judges in their interpretation of bribery offenses. The study includes a review of international and European legal instruments on bribery. In addition, the study provides development ideas for legislators.
The thesis consists of four scientific papers and a summary. This research method is traditional legal research. In addition, discourse analysis as a method to analyze legal cases is utilized.
Although the Finnish Criminal Code assumes that all benefits intended to influence on an official are prohibited, however, this is not always the case. The case law allows a certain, tough low, degree of reasonable hospitality in public-private relations without involving corruption. The study concludes that the directors of municipalities have acquired new tasks and roles with shift to the models of the new public management in the municipal sector, as opposed to civil servant mentality.
The study summarizes various reasons why the anti-bribery provisions should be reformed.
The study also discusses whether bribery provisions for the private sector should be combined with the provisions for the public sector. Today, private organizations perform more public tasks than before. In addition, co-operation between municipalities and private sector has become very common. The study also highlights the social responsibility aspect of businesses and organizations, which in the future may have an enhanced role in the public procurements and the selection of partners by the public sector. In this way, public funds can be better channeled to organizations that have a higher awareness in social responsibility.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2870]