Kaksisuuntaisen mielialahäiriön yhteys epilepsiaan, migreeniin ja vanhempien psykiatrisiin sairauksiin: kansallisiin rekistereihin perustuva tutkimus

Abstract

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön (KM) on osoitettu olevan yhteydessä vanhempien mieliala- ja skitsofreniakirjon häiriöihin. KM:ssä esiintyy samanaikaisina sairauksina, komorbiditeetteinä, epilepsiaa ja migreeniä useammin kuin väestössä keskimäärin, mutta syyt eivät ole tiedossa. Jos ne ovat geneettisiä, niin KM:tä sairastavien henkilöiden vanhemmilla olettaisi esiintyvän epilepsiaa ja migreeniä useammin kuin sattuma antaisi olettaa. Aiheesta on kuitenkin hyvin vähän tutkimustietoa. Väitöskirjatyön keskeisimpinä tavoitteina oli tutkia KM:n yhteyttä 1) vanhempien psykiatristen sairauksien koko kirjoon, 2) vanhempien ja komorbidiin epilepsiaan, sekä 3) vanhempien ja komorbidiin migreeniin. Analyyseihin sisällytettiin vakiointeja muuttujilla, joiden vaikutusta yhteyksiin ei aiemmin ole tutkittu.

Kyseessä on kansallisiin rekistereihin perustuva pesitetty tapaus-verrokkitutkimus, FIPS-B (Finnish prenatal study of bipolar disorders). Aineisto pohjautuu syntymäkohorttiin, Suomessa 1.1.1983–31.12.1998 syntyneisiin henkilöihin. Tapaukset olivat alle 26-vuotiaita, joilta löytyi KM:n diagnoosi hoitoilmoitusrekisteristä (HILMO) vuoden 2008 loppuun mennessä. Tapaukset ja verrokit oli kaltaistettu sukupuolen ja iän (± 30 päivää) mukaan. Verrokkien tuli asua Suomessa ajankohtana, jolloin tapauksen KM:n diagnoosi oli asetettu, eikä heiltä saanut HILMO:sta löytyä KM:n tai skitsofreniakirjon diagnooseja. Tapauksia oli yhteensä 1861 ja verrokkeja 3643. Yhteyksiä tutkittiin ehdollisella logistisella regressioanalyysillä.

KM:öön yhteydessä olevia vanhempien psykiatrisia sairauksia olivat KM, skitsofreniakirjon häiriöt, unipolaaridepressio ynnä muut mielialahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt (rajoittuen äiteihin), sekä muut neuroottiset ja persoonallisuushäiriöt. KM oli yhteydessä sekä komorbidiin epilepsiaan että migreeniin. Lisäksi ≥18 vuoden iässä asetetun KM:n diagnoosi oli yhteydessä vanhempien migreeniin ilman samanaikaista vanhempien KM:tä. Sitä vastoin yhteyttä ei löytynyt KM:n ja vanhempien epilepsian välillä.

Vanhempien mieliala- ja skitsofreniakirjon häiriöiden lisäksi monet muut vanhempien psykiatriset häiriöt, kuten äidin ahdistuneisuushäiriöt, saattavat olla KM:n riskitekijöitä. KM:n ja epilepsian kohonnut samanaikainen esiintyminen saattaa ensisijaisesti liittyä ei-perinnöllisiin mekanismeihin. Vanhemman migreeni voi olla KM:n geneettinen riskitekijä. KM:n yhteys oli kuitenkin vahvempi komorbidiin kuin vanhempien migreeniin, joten on oletettavaa, että jotkin ei-perinnölliset tekijät ovat keskeisiä myös näiden sairauksien kasautumisessa samoilla yksilöillä.

Association of bipolar disorder with epilepsy, migraine and parental psychopathology: A study based on national registers

Studies have shown an overrepresentation of parental affective and schizophrenia spectrum disorders in individuals with bipolar disorder (BD). These individuals also suffer from epilepsy and migraine more often than would be expected by chance, but the comorbidity mechanisms are not known. An overrepresentation of parental epilepsy and migraine in BD would be expected to be found if these mechanisms are related to a genetic overlap between the disorders, but previous literature on the topics is scarce. The most essential aims of this study were to examine the association of BD in relation to 1) the whole range of parental psychiatric disorders, 2) parental and comorbid epilepsy, and 3) parental and comorbid migraine. Analyses were controlled for several covariates that have not been controlled for in previous studies examining these associations.

This study, being part of a larger research project called Finnish prenatal study of bipolar disorders (FIPS-B), has a nested case-control design and utilizes national registers. The sample is drawn from a birth cohort, individuals born in Finland between January 1st 1983 and December 31st 1998. The cases where individuals diagnosed with BD according to the Care Register for Health Care (previously called the Finnish Hospital Discharge Register) by the end of 2008. Cases and controls were matched on sex and age (± 30 days), with the maximum age of 25 years. The control had to be alive and living in Finland when the case received the diagnosis of BD. Diagnoses belonging to the schizophrenia spectrum and BD diagnosis where exclusion criteria for the controls. The sample consisted of 1861 cases and 3643 controls. Associations were examined with conditional logistic regression.

BD was associated with following parental psychopathology: BD and other affective disorders, schizophrenia spectrum disorders, anxiety disorders (maternal only) as well as other neurotic and personality disorders. BD was also associated with both comorbid epilepsy and migraine. In addition, an association was found between BD diagnosed at the age of ≥18 years and parental migraine, without simultaneous parental BD. No association was found between BD and parental epilepsy.

Risk factors for BD may include parental psychopathology beyond affective and schizophrenia spectrum disorders, such as maternal anxiety disorders. The comorbidity between epilepsy and BD may be predominantly related to non-genetic factors. Parental migraine could be a genetic risk factor for BD. However, BD was associated more strongly to comorbid migraine than to parental migraine. This would suggest that the clustering of BD and migraine in individuals is also much related to non-genetic factors.