Työtaisteluoikeuden sisältö, rajat ja suoja

Abstract

Tutkimuksen kohteena on työtaisteluoikeus sen sisällön, rajojen ja suojan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on työtaisteluoikeutta koskevan oikeudellisen kokonaisuuden systemaattinen eritteleminen ja voimassaolevan oikeustilan tulkinnallinen analysointi. Tutkimuksella on myös kansallisen sääntelymme ja soveltamiskäytäntömme kehittämistavoite. Tutkimuksen pääasiallinen menetelmä on lainopillinen. Lisäksi tutkimus sisältää oikeusvertailevia tarkasteluja Ruotsiin ja Saksaan sekä oikeusteoreettisia aineksia W.N. Hohfeldin ja C. Wellmanin oikeudellisia käsitteitä koskevaan analyysiin perustuen.

Tutkimustulosten perusteella kansainvälisten sopimusten mukaiset yhdistymisvapauden ja lakko-oikeuden turvaamisvelvoitteet ilmenevät erityisesti tiettynä työtaisteluoikeuden käyttöön liittyvänä immuniteettina, valtion puuttumattomuutena. Kansallisella tasolla työtaisteluoikeus toteutuu kollektiivin toimeenpanovapauden, yksilön osallistumisvapauden sekä näiden molempien muutostoimivallan myötä työnantajan ja työntekijän välisessä työsuhteessa väliaikaisesti työsuhteen ehtoja muuttavin vaikutuksin.

Kansainvälisten sopimusten mukaiset turvaamisvelvoitteet on Suomessa huomioitava erityisesti sellaisissa eturiitatilanteita koskevissa työnseisauksissa, kuten lakoissa, joissa työntekijöiden työsuhteisiin liittyvien etujen turvaamiseksi tavoitellaan kollektiivisopimusta työmarkkinavastapuolen kanssa. Tällaisten ydinsisältöön kuuluvien toimenpiteiden osalta valtion harkintamarginaali on rajoituksia arvioitaessa kaikkein suppein.

Työtaisteluoikeus koskee vain laillisia työtaistelutilanteita. Lailliset toimenpiteet ovat kansainvälisen yhdistymisvapauden periaatteiden ja sallittujen kansallisten rajoitusten mukaisia työtaisteluita. Rajoitusten vastaisissa tilanteissa osallistujia suojataan vain, jos kyse on ammattiyhdistystoimintaan osallistumisesta.

Tutkimuksen kehittämiskohteina esitetään mielenilmaisujen sallittavuutta koskevien tulkintojen tarkistuksia sananvapausperusteilla, kieltotuomioiden perusteiden uudelleentarkastelua osallisten velvoittautumiskompetenssin nojalla sekä suhteellisuusarviointia koskevien kriteerien hyödyntämistä myötätuntotyötaistelujen hyväksyttävyyden arvioimiseksi.

The Content, Boundaries and Protection of Right to Industrial Action

The study focuses on the content, boundaries and protection of employees’ Right to Industrial Action. It contains a systematic analysis of existing law rules that pertain to the right and scopes out possible legal reforms and canvasses how court case law could be developed. The main method used in the study is legal dogmatics. In addition, the study contains a comparative overview of the Swedish and German rules and engages with legal concept analysis pioneered by W. N. Hohfeld and C. Wellman.

The results of the study indicate that the employees’ right to industrial action consists of Hohfeldian immunity, liberty and power components. International labor convention obligations create a sphere of immunity that prevents the state from interfering in industrial action. National Finnish law rules afford the employee-side a sphere of liberty and power to, first, as a collective to commence lawful industrial action, and secondly, as individuals to participate in industrial action. The collective and individual liberty and power spheres entails that right to industrial action temporarily alters the terms of employment with binding effect on the employer-side.

The study suggests that the right to industrial action pertains to legal action only. This means the employee-collective’s right to industrial action is protected only if the action complies with national restrictions. The international convention obligations, however, render the state’s margin of appreciation narrow when the state seeks to restrict industrial actions, in particular when employees stop work to further the conclusion of a collective agreement. National rules, however, protect individual employees from employer reprisals if the action they are participating in was duly sanctioned by a labor union.

The study proposes that the right to freedom of expression be taken into account when courts rule on the permissibility of protest actions, normal contractual rules should apply in preliminary injunction cases, and the principle of proportionality should guide the analysis of the legitimacy of solidarity actions.