dc.contributor.author | Valtari, Paula | |
dc.date.accessioned | 2020-01-21T10:49:10Z | |
dc.date.available | 2020-01-21T10:49:10Z | |
dc.date.issued | 2019-11-08 | |
dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/10024/148830 | |
dc.description.abstract | Tässä tutkielmassa perehdytään rikosvastuun toteutumisen ja asiaomistajan oikeuksien väliseen yhteyteen. Tarkoituksena on arvioida, millä perusteella asianomistajalla voitaisiin katsoa olevan oikeus siihen, että häntä vastaan rikoksen tehnyt henkilö tuomitaan rangaistukseen, ja toisaalta, miten tällainen oikeus sopii oikeustieteen systematiikkaan. Alustavasti oikeuden olemassaoloa puoltavana seikkana pidetään asianomistajan syyteoikeutta. Preventioon perustuvien rangaistusteorioden taas katsotaan edellyttävän, ettei rangaistus sisällä ajatusta kostosta.
Tutkimus on lainopillinen. Keskeisinä lähteinä käytetään rikos- ja prosessioikeudellisia yleisesityksiä sekä lain esitöitä. Rangaistusteorioiden osalta perehdy-tään myös Cecare Beccarian 1700-luvulla kirjoittamaan Rikoksesta ja rangaistuksesta -teokseen, jossa rangaistuksen ainoana oikeutuksena pidetään rikosten ehkäisemistä. Rikoksen uhrin rikosprosessuaalisen aseman osalta tutkielma sisältää suppean oikeusvertailun, jonka keskeisenä lähteenä Ruotsin osalta ovat Per Ekelöfin teokset. Ranskan ja Englannin osalta rikoksen uhrin asemaan on tutustuttu Comparative Criminal Procedure -teoksen ja Common and Civil Law Traditions on Victims’ Participation at the ICC – artikkelin avulla. Asianomistajan oikeuksien arvioinnissa hyödynnetään Raz’n ja H.L.A. Hartin teorioita oikeuden määritelmästä sekä rikoksen uhrien asemaa käsittelevää kirjallisuutta ja tutkimustuloksia.
Tutkielma vahvistaa käsitystä, että asianomistajan syyteoikeuden uskottava perustelu edellyttää rangaistuksen pitämistä asianomistajan oikeutena. Tästä päätellään, että lakia tai rangaistusteorioita koskevia kannanottoja olisi tarkistettava, jotta näiden välillä ei olisi ristiriitaa. Tutkimuksen perusteella johdonmukaisimmalta vaikuttaisi asianomistajan syyteoikeudesta luopuminen. Toisaalta asianomistajan muunlaista osallistumista rikosprosessiin tulisi kehittää, jotta asianomistaja voisi tulla kuulluksi asiassa silloinkin, kun hän ei ole kantajana oikeudenkäynnissä. | |
dc.format.extent | 96 | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | fi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | |
dc.subject | asianomistajat, moraali, oikeudenkäynti, oikeudenmukaisuus, oikeus, perusoikeudet, prosessioikeus, rangaistukset, rikosoikeudellinen vastuu, rikosoikeus, rikosprosessi, syytteet | |
dc.title | Asianomistajan oikeus rikosvastuun toteutumiseen | |
dc.type.ontasot | fi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis| | |
dc.rights.accessrights | avoin | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe2019120946315 | |
dc.contributor.faculty | fi=Oikeustieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Law| | |
dc.contributor.studysubject | fi=Oikeustiede, OTM-tutkinto|en=Law, Master of Laws| | |
dc.contributor.department | fi=Oikeustieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Law| | |