Käytännössä vihreä? : Kvantitatiivinen tutkimus ympäristöystävällisistä käytännöistä työssä ja kulutuksessa sekä niihin vaikuttavista tekijöistä
Jakonen, Olli (2020-02-27)
Käytännössä vihreä? : Kvantitatiivinen tutkimus ympäristöystävällisistä käytännöistä työssä ja kulutuksessa sekä niihin vaikuttavista tekijöistä
(27.02.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003067518
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003067518
Tiivistelmä
Ympäristöystävällistä käyttäytymistä on sosiologisessa tutkimuksessa aiemmin tarkasteltu etenkin kulutuksen näkökulmasta. Sen sijaan ympäristöystävällinen käyttäytyminen työympäristössä on jäänyt merkittävästi vähemmälle huomiolle. Tämän tutkielman tarkoituksena on vastata tähän tiedontarpeeseen ja selvittää sosiaalisen käytäntöteorian ja vertailevan asetelman avulla, ohjaavatko työssä ja kulutuksessa tehtyjä ympäristöystävällisiä valintoja samat sosiodemografiset tekijät ja muut tekijät ja ovatko suomalaiset johdonmukaisia ympäristöystävällisten työssä ja kulutuksessa tapahtuvien valintojen tekemisessä.
Tutkielma pyrkii selittämään ympäristöystävällisyyttä sukupuolen, iän, koulutuksen ja tulojen lisäksi poliittisen kuluttamisen sekä ammattiaseman avulla. Tutkimushypoteeseina on, että poliittinen kuluttajuus selittää etenkin ympäristöystävällisiä kulutusvalintoja ja ammattiasema, jonka oletetaan mittaavan työntekijän mahdollisuuksia käyttää harkintaa työtehtävissä, etenkin työssä tehtäviä ympäristöystävällisiä valintoja.
Tutkimushypoteesien testaamisessa hyödynnetään vuoden 2019 kulutusasenteita ja -tottumuksia kartoittavaa satunnaisotannalla kerättyä Suomi – kulutus ja elämäntapa -aineistoa, josta tätä tutkielmaa varten valikoitui 802 suomalaista 19-71-vuotiasta työssäkäyvää vastaajaa. Tutkimusmenetelminä ovat etenkin kvantitatiiviset lineaariset regressiomenetelmät.
Tulosten perusteella poliittinen kuluttajuus selittää ympäristöystävällisyyttä sekä kulutuksessa että työssä, mutta eritoten kulutuksessa. Autonomialla on tulosten perusteella ainakin osittain tilastollisesti merkittävä yhteys ympäristöystävällisten valintojen tekemiseen työssä, vaikka poliittinen kuluttajuus selittää työssä tehtäviä valintoja ammattiasemaa merkittävästi voimakkaammin. Suomalaiset tekevät keskimäärin enemmän ympäristöystävällisiä valintoja kulutuksessa kuin työssä.
Tutkielma pyrkii selittämään ympäristöystävällisyyttä sukupuolen, iän, koulutuksen ja tulojen lisäksi poliittisen kuluttamisen sekä ammattiaseman avulla. Tutkimushypoteeseina on, että poliittinen kuluttajuus selittää etenkin ympäristöystävällisiä kulutusvalintoja ja ammattiasema, jonka oletetaan mittaavan työntekijän mahdollisuuksia käyttää harkintaa työtehtävissä, etenkin työssä tehtäviä ympäristöystävällisiä valintoja.
Tutkimushypoteesien testaamisessa hyödynnetään vuoden 2019 kulutusasenteita ja -tottumuksia kartoittavaa satunnaisotannalla kerättyä Suomi – kulutus ja elämäntapa -aineistoa, josta tätä tutkielmaa varten valikoitui 802 suomalaista 19-71-vuotiasta työssäkäyvää vastaajaa. Tutkimusmenetelminä ovat etenkin kvantitatiiviset lineaariset regressiomenetelmät.
Tulosten perusteella poliittinen kuluttajuus selittää ympäristöystävällisyyttä sekä kulutuksessa että työssä, mutta eritoten kulutuksessa. Autonomialla on tulosten perusteella ainakin osittain tilastollisesti merkittävä yhteys ympäristöystävällisten valintojen tekemiseen työssä, vaikka poliittinen kuluttajuus selittää työssä tehtäviä valintoja ammattiasemaa merkittävästi voimakkaammin. Suomalaiset tekevät keskimäärin enemmän ympäristöystävällisiä valintoja kulutuksessa kuin työssä.