TYÖN JA TEKNOLOGIAN MUUTOSTA ETSIMÄSSÄ : Diskurssianalyysi valtiopäiväasioissa- ja asiakirjoissa käytetyistä kielellisistä strategioista
Vehmas, Heikki (2020-04-23)
TYÖN JA TEKNOLOGIAN MUUTOSTA ETSIMÄSSÄ : Diskurssianalyysi valtiopäiväasioissa- ja asiakirjoissa käytetyistä kielellisistä strategioista
Vehmas, Heikki
(23.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020050725659
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020050725659
Tiivistelmä
Tutkimus tarkastelee työttömyyteen ja teknologiaan liittyviä diskursiivisia muutoksia vuosien 2003 - 2011 välillä. Yhtenä lähtökohtana tutkimuksessa on se, että teknologinen kehitys ei ole pelkästään riippuvainen teknologiasta itsestään vaan muutokseen vaikuttaa myös sosiaaliset rakenteet, käytännöt vakiintuneissa tavoissa ja tapa, joilla teemoista puhutaan. Tutkimuskysymys haki vastausta siihen, onko kielellisistä strategioista tapahtunut muutosta ajallisesti. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella tätä muutosta suhteessa globaaliin finanssikriisiin.
Tutkimusaineistona on valtiopäiväasiat- ja asiakirjat, joiden ajallinen tarkastelu kohdistuu vuosien 2003 - 2011 välille. Tutkimuksen analyysiosiossa tarkastellaan, miten valtiopäiväasioissa- ja asiakirjoissa esiintyvät diskurssit ovat muuttuneet vuoden 2008 jälkeen. Tutkimus on kvalitatiivinen diskurssianalyysi. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella lisäsikö tai vähensikö vuoden 2008 finanssikriisi analyysissä esiintyviä teemoja (innovointi, tehokkuus, tuottavuus ja kilpailukyky). Teoreettisena lähtökohtana tutkielmassa on sosiotekninen monitasomalli.
Tutkielman tulokset osoittavat, että vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen kielellisissä strategioissa on tapahtunut selkeitä muutoksia. Vaikka samat teemat esiintyvät käytännössä läpi aineiston finanssikriisin jälkeen analyysissä esiin nostetut teemat ovat selkeästi ottaneet suuremman roolin kuin ajassa ennen finanssikriisiä. Erityisesti teknologiaan liittyvä kehitys on havaittavissa kielellisissä strategioissa.
Tulokset viittaavat siihen, että poliittisia päätöksiä ohjaavat suuressa määrin innovoinnin, tehokkuuden, tuottavuuden ja kilpailukyvyn teemat. Teknologista kehitystä käytetään edistyksen argumenttina diskursseissa. On kuitenkin huolenaiheita siitä, että teknologinen innovaatio johtaa lisääntyneeseen työttömyyteen ja suurempaan eriarvoisuuteen. Uuden tekniikan vaikutusta työmarkkinoihin ja tulonjakoon ei kuitenkaan ole ennalta määrätty. Oikea politiikkakokonaisuus, institutionaaliset järjestelyt ja aiheen jatkotutkimus voisivat varmistaa, että innovoinnin hyödyt jakautuvat laajasti ja tasaisesti.
Tutkimusaineistona on valtiopäiväasiat- ja asiakirjat, joiden ajallinen tarkastelu kohdistuu vuosien 2003 - 2011 välille. Tutkimuksen analyysiosiossa tarkastellaan, miten valtiopäiväasioissa- ja asiakirjoissa esiintyvät diskurssit ovat muuttuneet vuoden 2008 jälkeen. Tutkimus on kvalitatiivinen diskurssianalyysi. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella lisäsikö tai vähensikö vuoden 2008 finanssikriisi analyysissä esiintyviä teemoja (innovointi, tehokkuus, tuottavuus ja kilpailukyky). Teoreettisena lähtökohtana tutkielmassa on sosiotekninen monitasomalli.
Tutkielman tulokset osoittavat, että vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen kielellisissä strategioissa on tapahtunut selkeitä muutoksia. Vaikka samat teemat esiintyvät käytännössä läpi aineiston finanssikriisin jälkeen analyysissä esiin nostetut teemat ovat selkeästi ottaneet suuremman roolin kuin ajassa ennen finanssikriisiä. Erityisesti teknologiaan liittyvä kehitys on havaittavissa kielellisissä strategioissa.
Tulokset viittaavat siihen, että poliittisia päätöksiä ohjaavat suuressa määrin innovoinnin, tehokkuuden, tuottavuuden ja kilpailukyvyn teemat. Teknologista kehitystä käytetään edistyksen argumenttina diskursseissa. On kuitenkin huolenaiheita siitä, että teknologinen innovaatio johtaa lisääntyneeseen työttömyyteen ja suurempaan eriarvoisuuteen. Uuden tekniikan vaikutusta työmarkkinoihin ja tulonjakoon ei kuitenkaan ole ennalta määrätty. Oikea politiikkakokonaisuus, institutionaaliset järjestelyt ja aiheen jatkotutkimus voisivat varmistaa, että innovoinnin hyödyt jakautuvat laajasti ja tasaisesti.