Foresight and Transformation: Observing Pioneers in Our Changing Societies

Abstract

ABSTRACT

At times when change seems to be the only constant, long wave theories help in conceptualizing periods of systemic transition. The Kondratieff wave theory describes the functioning of the socio-economic system as fluctuations of growth and decline in a 40-60 year cycle. Socio-economic transformations typically affect broadly societal structures, practices, technologies, and organising models.

In this study, the societal change process was studied by focusing on emerging ways to use the future as basis of good decisions in the present. In this study, novel approaches to forward looking were examined in case studies on low hierarchy organisations and Silicon Valley entrepreneurs. Studies were made by interviews, and in one case also by non-participatory observation. From the cases, it was found that the studied network organisations orient themselves towards the future by using a unifying purpose as guide to information seeking. This is combined with a constant day-to-day monitoring of the state of the organisation and its environments. The approach may be proactive (fulfilling a mission) or reactive (focus on survival and finding new opportunities). A particular feature of the studied organizational models is the decentralization of authority over strategic decisions to the individual level. Thus, the organizing model enables making full use of the anticipatory capabilities of the individuals constituting the organisation.

The analysis of the novel form of foresight was connected with the analysis of the key drivers for the next Kondratieff wave. There, one effect of advancing ICT is that individuals have an enhanced capability to connect to novel kinds of information sources. As result, more traditional ways of applying futures research methodology may come across as an artificial narrowing down of the scope of relevant futures related information. The other key driver, limits of planetary bio-capacity, may explain the surprisingly strong ethical argumentation that guides the operations in some of the studied organisations. The Reflexive Foresight approach, presented as the summary of findings from the novel approaches to foresight, describes the structured way in which the guiding ethos or purpose, observations and anticipations, combined with autonomous motivation are comprising the forward looking attitude.

For understanding the studied cases in the context of broader systemic change, two cases from the established fields of foresight were included in the thesis. The first of these cases studies the views of an international loose network of foresight professionals. Another analyses the foresight approach in three processes conducted for the preparation of the Finnish Government report on the future. The purpose of these case studies is to find out if the novel approaches to forward looking are making an impact on the more established processes. Findings there reveal efforts made towards the utilization of systemic models. However, the novel approaches are not easy to combine with the existing paradigm, resulting in conflicting aims and tensions between competing approaches. The results were interpreted as indicating an ongoing transition in the regime.

The thesis’ theoretical contribution is a theoretical concept of Reflexive Foresight, built on the observations from the pioneering cases and related literature. Methodologically, the combination of long wave analysis and pioneer analysis is a new tool for anticipating effects of societal innovation in socio-economic systems.

KEYWORDS: anticipation, Kondratieff long wave theory, pioneer analysis, case study, social change, organisational culture, self-managed organisations

TIIVISTELMÄ

Nopean muutoksen aikakausina pitkien aaltojen teoriat auttavat hahmottamaan systeemisten murroskausien ja tasaisen kehitysvaiheen suhdetta. Kondratieffin aaltoteoria kuvaa sosio-ekonomisen järjestelmän toimintaa 40–60 vuoden sykleinä. Sosio-ekonomisille murroksille on tyypillistä, että ne koskettavat laaja-alaisesti yhteiskunnallisia rakenteita, ja vaikuttavat vallitseviin käytäntöihin, teknologioihin ja organisoitumisen malleihin.

Tässä tutkimuksessa yhteiskunnallisen muutoksen tematiikkaa tutkittiin tulevaisuuden ennakoinnin tapojen muutoksen kautta. Uudenlaisia ennakointitapoja tutkittiin tapaustutkimuksilla, joiden kohteina oli kaksi matalan hierarkian organisaatiota, sekä Piilaakson alueellisen bisnesekosysteemin piirissä toimivia yrittäjiä. Tapaustutkimuksissa menetelminä käytettiin teema- ja ryhmähaastatteluja, ja yhdessä tutkimuksista myös etnografista havainnointia. Tutkimuksissa havaittiin, että tutkitut verkostomaiset organisaatiot orientoituvat tulevaisuuteen käyttämällä organisoitumisen jäsentäjänä toiminnan tarkoitusta, ja yhdistävät sen organisaation tilan ja ympäristön jatkuvaan seurantaan. Kaksi erillistä lähestymistapaa havaittiin tapaustutkimusaineistosta. Tulevaisuuteen orientoituminen voi olla proaktiivista ja missiolähtöistä, tai reaktiivista, jolloin fokus on organisaation ylläpitämisessä ja uusien mahdollisuuksien löytämisessä. Tutkittujen organisaatiomallien erityispiirre on strategisen päätöksenteon hajauttaminen yksilötasolle. Tämä mahdollistaa kaikkien organisaation jäsenten ennakointikyvykkyyden tehokkaan ja samanaikaisen hyödyntämisen.

Ennakoinnin uusien muotojen analyysi liitettiin tutkimuksessa seuraavan Kondratieff-aallon avaintekijöihin. Yksi kehittyvän tieto- ja viestintätekniikan vaikutuksista on, että yksilöillä on entistä paremmat mahdollisuudet hyödyntää uusia tietolähteitä. Kompleksisessa ympäristössä perinteisemmät tavat soveltaa tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä saattavat vaikuttaa keinotekoisesti kaventavan relevantteja näkökulmia tulevaisuuteen. Toinen tärkeä muutostekijä, planeetan biokapasiteetin rajat, voi osaltaan selittää tutkimuksessa yllättävän voimakkaasti esiin nousseen eettisen argumentaation, joka ohjaa joidenkin tutkittujen organisaatioiden toimintaa. Refleksiivinen ennakointi on tutkimuksen tulosten pohjalta muotoiltu konsepti, joka kuvaa järjestelmällistä lähestymistapaa, jossa toiminnan tarkoitus, ympäristön havainnointi ja sen pohjalta tehdyt ennakoinnit orientoivat organisaation tulevaisuutta kohti. Keskeistä refleksiivisen ennakoinnin mallissa on organisaatioiden jäsenten autonominen motivaatio suhteessa organisaatioon ja työn sisältöön.

Tutkittujen tapausten ymmärtämiseksi laajemman systeemisen muutoksen osana tutkielmaan sisällytettiin kaksi tapausta vakiintuneemman ennakointitoiminnan piiristä. Ensimmäinen näistä tapauksista tutkii ennakoinnin ammattilaisten löyhän kansainvälisen verkoston näkemyksiä alan tulevaisuudesta. Toinen tapaustutkimus tarkastelee ennakointikäytäntöjä kolmessa viimeisimmässä Tulevaisuusselontekoprosessissa. Tulevaisuusselontekojen laatiminen on suomalaisen kansallisen ennakointijärjestelmän keskeisin prosessi. Kummassakin regiimitason tapaustutkimuksessa havaittiin pyrkimyksiä systeemistä toimintamallia hyödyntävien ennakointikäytäntöjen rakentamiseen, mutta myös näiden mallien kanssa ristiriitaisia tavoitteita. Tämän tulkittiin olevan heijastuma sosio-ekonomisen järjestelmän käynnissä olevasta murrosvaiheesta.

Väitöskirjan teoreettinen kontribuutio on edelläkävijäorganisaatioiden toiminnasta tehtyjen havaintojen ja aihetta käsittelevän kirjallisuuden pohjalta rakennetun Refleksiivisen ennakointimallin esittely. Metodologisesti väitöskirjassa kehitetty pitkien aaltojen yhdistäminen pioneerianalyysiin on uusi tapa ennakoida sosiaalisten innovaatioiden vaikutuksia sosio-ekonomisen järjestelmän tasolla.

ASIASANAT: antisipaatio, Kondratieffin aaltoteoria, pioneerianalyysi, tapaustutkimus, yhteiskunnallinen muutos, organisaatiokulttuuri, itseohjautuvat organisaatiot