Come on, ye wee idjit, think!: Murteen kääntäminen Diana Gabaldonin kokoelmateoksessa A Trail of Fire
Siukonen, Maija (2021-04-09)
Come on, ye wee idjit, think!: Murteen kääntäminen Diana Gabaldonin kokoelmateoksessa A Trail of Fire
(09.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051029396
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051029396
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan murteen ja puheenomaisen kielen kääntämistä Diana Gabaldonin teoksessa A Trail of Fire (2012) ja sen suomennoksessa Tulivana (2013), jonka on tehnyt Anuirmeli Sallamo-Lavi. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia puheen esittämisen keinoja teoksen suomennoksessa on käytetty, ja löytyykö suomennoksesta murteellista variaatiota. Lisäksi tutkielmassa perehdyttiin puhujien välisiin eroihin, ja mahdolliseen aikakauden aiheuttamaan vaikutukseen puheen illuusiossa. Analyysin runkona on käytetty Tiittulan ja Nuolijärven Puheen illuusio suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa -teoksessa (2013) listattuja puheen esittämisen keinoja.
Analyysi osoitti, että suomennoksesta löytyy puheenomaisia piirteitä runsain mitoin. Yleisimmät puheen esittämisen keinot olivat äänne- ja muotopiirteellisiä, mutta myös puhekielelle tyypillisiä pronomineja ja partikkeleita oli hyvin paljon. Analyysiin valikoituneiden viiden hahmon välillä oli jonkin verran eroja. Henkilöt, jotka olivat peräisin 1900-luvulta, puhuivat hieman neutraalimmin kuin hahmot 1700-luvulta. Yleisellä tasolla suomennoksessa käytetyt puheenomaiset piirteet olivat yleistajuisia ja murteellisia piirteitä oli käytetty kevyesti.
Kokonaiskatsauksena teoksen suomennos oli puheen illuusion kannalta onnistunut hyvin. Suomennos oli selkeästi puhekielinen, mutta kuitenkin yleistajuinen, eikä leimannut henkilöhahmoja liikaa tiettyihin suomenkielisiin murrealueisiin. Lisäksi Sallamo-Lavi oli onnistunut säilyttämään eri aikakausilta peräisin olleiden hahmojen puheissa huomattavissa olevat erot. Erot eivät kuitenkaan ollut yhtä huomattavia kuin lähdekielen teoksessa A Trail of Fire, ja tämän vuoksi suomenkieliseltä lukijalta jää jonkin verran henkilöhahmojen taustaan ja kulttuuriin liittyviä piirteitä näkymättömiin.
Analyysi osoitti, että suomennoksesta löytyy puheenomaisia piirteitä runsain mitoin. Yleisimmät puheen esittämisen keinot olivat äänne- ja muotopiirteellisiä, mutta myös puhekielelle tyypillisiä pronomineja ja partikkeleita oli hyvin paljon. Analyysiin valikoituneiden viiden hahmon välillä oli jonkin verran eroja. Henkilöt, jotka olivat peräisin 1900-luvulta, puhuivat hieman neutraalimmin kuin hahmot 1700-luvulta. Yleisellä tasolla suomennoksessa käytetyt puheenomaiset piirteet olivat yleistajuisia ja murteellisia piirteitä oli käytetty kevyesti.
Kokonaiskatsauksena teoksen suomennos oli puheen illuusion kannalta onnistunut hyvin. Suomennos oli selkeästi puhekielinen, mutta kuitenkin yleistajuinen, eikä leimannut henkilöhahmoja liikaa tiettyihin suomenkielisiin murrealueisiin. Lisäksi Sallamo-Lavi oli onnistunut säilyttämään eri aikakausilta peräisin olleiden hahmojen puheissa huomattavissa olevat erot. Erot eivät kuitenkaan ollut yhtä huomattavia kuin lähdekielen teoksessa A Trail of Fire, ja tämän vuoksi suomenkieliseltä lukijalta jää jonkin verran henkilöhahmojen taustaan ja kulttuuriin liittyviä piirteitä näkymättömiin.