Naiserityisyyden toteutuminen naisten asumispoluilla ja heille suunnatuissa asunnottomuustyön palveluissa kolmannen sektorin työntekijöiden tulkitsemana
Rännäli, Eva (2021-05-14)
Naiserityisyyden toteutuminen naisten asumispoluilla ja heille suunnatuissa asunnottomuustyön palveluissa kolmannen sektorin työntekijöiden tulkitsemana
(14.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052030781
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052030781
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani naisten asunnottomuuden erityispiirteitä ja niiden toteutumista naisten asumispoluilla ja asunnottomuustyön palveluissa. Naisten asunnottomuuden on tehdyssä tutkimuksessa todettu poikkeavan monin tavoin miesten asunnottomuudesta. Sukupuolten välillä on havaittu eroja liittyen esimerkiksi asunnottomuutta aiheuttaviin tekijöihin, asunnottomuuden ilmenemismuotoihin, asumiseen kohdistuviin tarpeisiin sekä palvelujen vaikuttavuuteen.
Naisten asunnottomuutta on tutkittu toistaiseksi kuitenkin vielä suhteellisen vähän. Tutkielmani tarkoituksena on ollut lisätä ymmärrystä asunnottomuuden naiserityisistä piirteistä ja löytää tapoja, joilla naisten asunnottomuus ilmenee naisten asumispolkujen eri vaiheissa ja heille suunnatuissa asunnottomuustyön palveluissa. Kohderyhmänäni on kolmannen sektorin naisille suunnattujen palvelujen työntekijät, joiden työhön kuuluu joko suoraan tai välillisesti naisten asunnottomuuden en- naltaehkäisyyn, vähentämiseen ja poistamiseen liittyvät tavoitteet.
Tutkielmani aineiston muodostaa Naiserityisyys asunnottomuustyössä eli NEA-hankkeessa (2018 - 2020) toimivien järjestösektorin työntekijöiden ryhmähaastattelut, jotka olen kerännyt ja analysoinut narratiivisin menetelmin. Narratiivisuuden ohella tutkielmani teoreettisena ja tieteenteoreettisena perustana hyödynnän sosiaalista konstruktionismia, jonka tapaan käsitän haastateltavieni näkemykset tutkimuksen kohteesta vuorovaikutuksellisesti ja tilanteisesti haastateltavien ja haastattelijan välisissä neuvotteluissa syntyneinä tulkintoina.
Naisten asunnottomuus ja naiserityisyys piirtyivät palvelujen työntekijöiden tulkinnoissa moniulotteisina. He näkivät naiserityisyyden huomioimisen merkityksellisenä erityisesti naisten toimijuuden ja osallisuuden sekä asunnottomuutta aiheuttavien tekijöiden tunnistamisen ja naisten tarpeiden ja palvelujen kohtaamisen kannalta. Naisten katsottiin kohtaavan asunnottomuutta sekä omasta toiminnastaan että heistä riippumattomista syistä johtuen. Naiset hakeutuivat vaikeisiin tilanteisiin joko omaehtoisesti tai alistuivat niille olosuhteiden vaikutuksesta. Toisaalta heillä nähtiin olevan myös asumiseen kiinnittymisen mahdollistavaa toimijuutta. Työntekijät näkivät myös naisista itsestään riippumattomilla ulkoisilla tekijöillä olevan kaksisuuntainen vaikutus naisten asumispolkuihin.
Naisten tuen saamisen esteenä nähtiin rakenteiltaan ja toteutukseltaan epätarkoituksenmukainen virallinen toiminta, erityisesti kunnallinen sosiaalihuolto ja siihen liittyvä palveluohjaus. Työntekijät asemoituivat viralliseen palveluihin nähden poikkeavasti naisten toimijuutta ja osallisuutta, vertaisuutta ja arvostavaa kohtaamista korostavina toimijoina. Naisille suunnattujen asunnottomuustyön ja muiden ilmiön kannalta keskeisten palvelujen kehittämiseen nähtiin olevan runsaasti aihetta sekä käytännön asiakastyön että rakenteellisen työn saralla.
Naisten asunnottomuutta on tutkittu toistaiseksi kuitenkin vielä suhteellisen vähän. Tutkielmani tarkoituksena on ollut lisätä ymmärrystä asunnottomuuden naiserityisistä piirteistä ja löytää tapoja, joilla naisten asunnottomuus ilmenee naisten asumispolkujen eri vaiheissa ja heille suunnatuissa asunnottomuustyön palveluissa. Kohderyhmänäni on kolmannen sektorin naisille suunnattujen palvelujen työntekijät, joiden työhön kuuluu joko suoraan tai välillisesti naisten asunnottomuuden en- naltaehkäisyyn, vähentämiseen ja poistamiseen liittyvät tavoitteet.
Tutkielmani aineiston muodostaa Naiserityisyys asunnottomuustyössä eli NEA-hankkeessa (2018 - 2020) toimivien järjestösektorin työntekijöiden ryhmähaastattelut, jotka olen kerännyt ja analysoinut narratiivisin menetelmin. Narratiivisuuden ohella tutkielmani teoreettisena ja tieteenteoreettisena perustana hyödynnän sosiaalista konstruktionismia, jonka tapaan käsitän haastateltavieni näkemykset tutkimuksen kohteesta vuorovaikutuksellisesti ja tilanteisesti haastateltavien ja haastattelijan välisissä neuvotteluissa syntyneinä tulkintoina.
Naisten asunnottomuus ja naiserityisyys piirtyivät palvelujen työntekijöiden tulkinnoissa moniulotteisina. He näkivät naiserityisyyden huomioimisen merkityksellisenä erityisesti naisten toimijuuden ja osallisuuden sekä asunnottomuutta aiheuttavien tekijöiden tunnistamisen ja naisten tarpeiden ja palvelujen kohtaamisen kannalta. Naisten katsottiin kohtaavan asunnottomuutta sekä omasta toiminnastaan että heistä riippumattomista syistä johtuen. Naiset hakeutuivat vaikeisiin tilanteisiin joko omaehtoisesti tai alistuivat niille olosuhteiden vaikutuksesta. Toisaalta heillä nähtiin olevan myös asumiseen kiinnittymisen mahdollistavaa toimijuutta. Työntekijät näkivät myös naisista itsestään riippumattomilla ulkoisilla tekijöillä olevan kaksisuuntainen vaikutus naisten asumispolkuihin.
Naisten tuen saamisen esteenä nähtiin rakenteiltaan ja toteutukseltaan epätarkoituksenmukainen virallinen toiminta, erityisesti kunnallinen sosiaalihuolto ja siihen liittyvä palveluohjaus. Työntekijät asemoituivat viralliseen palveluihin nähden poikkeavasti naisten toimijuutta ja osallisuutta, vertaisuutta ja arvostavaa kohtaamista korostavina toimijoina. Naisille suunnattujen asunnottomuustyön ja muiden ilmiön kannalta keskeisten palvelujen kehittämiseen nähtiin olevan runsaasti aihetta sekä käytännön asiakastyön että rakenteellisen työn saralla.