Lyhentääkö vai ei?: Siviilipalveluslainsäädännön muuttamisesta käydyt eduskunnan täysistuntokeskustelut vuosina 1998–2007
Maxenius, Samuli (2015-09)
Lyhentääkö vai ei?: Siviilipalveluslainsäädännön muuttamisesta käydyt eduskunnan täysistuntokeskustelut vuosina 1998–2007
(09 / 2015)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021093047774
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021093047774
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa käsittelen eduskunnassa vuosien 1998–2007 käytyjä täysistuntokeskusteluja liittyen siviilipalveluslain uudistamiseen. Tutkimuksen keskeisenä kiinnostuksen kohteena ovat siviilipalveluslakiin kohdennetut kolme lainsäädäntöprosessia ja niistä käytyjen keskustelujen tärkeimmät teemat. Tarkastelen erityisesti viiden suurimman puolueen argumentaatiota teemojen sisällä sekä keskustelujen välillä, minkä lisäksi huomioin puolueiden argumentaatiossa tapahtuneet ajalliset muutokset. Kolmea käsittelyssä olevaa täysistuntokeskustelua yhdistää erityisesti debatin käyminen siviilipalvelusajan muuttamisen ympärillä, mutta työssä huomioidaan myös muut lakiesityksissä esitetyt muutokset.
Tutkimuksen keskeiset teemat ovat yhdenvertaisuus, politiikkasektoraalisuus, moraali ja vakaumus sekä nationalistishistoriallinen näkökulma. Yhdenvertaisuudessa keskeisenä kysymyksenä on ase- ja siviilipalveluksen yhdenvertaisuus rasittavuuden ja ajan perusteella. Politiikkasektoraalisuudessa keskeiset teemat ovat puolustuspoliittisen ja ihmisoikeuspoliittisen näkökulman erot. Moraalia ja vakaumusta käsittelevässä luvussa pohdin kansanedustajien kantoja siviilipalvelukseen moraalisen ja vakaumuksellisena kysymyksenä. Viimeisessä teemassa käsittelen nationalismi, maanpuolustustahdon ja historian käyttöä argumentaation tukena. Teemoittelun apuna käytän mm. Anne Leanderin ja Stephan Pfaffenzellerin teorioita asevelvollisuuden oikeutuksesta, Martin Scheininin aseistakieltäytymisen oikeudellisia perusteita käsittelevää tutkimusta sekä Kari Laitisen suomalaista asevelvollisuutta ja isänmaallisuutta käsittelevää tutkimusta.
Tutkimuksen keskeiset teemat ovat yhdenvertaisuus, politiikkasektoraalisuus, moraali ja vakaumus sekä nationalistishistoriallinen näkökulma. Yhdenvertaisuudessa keskeisenä kysymyksenä on ase- ja siviilipalveluksen yhdenvertaisuus rasittavuuden ja ajan perusteella. Politiikkasektoraalisuudessa keskeiset teemat ovat puolustuspoliittisen ja ihmisoikeuspoliittisen näkökulman erot. Moraalia ja vakaumusta käsittelevässä luvussa pohdin kansanedustajien kantoja siviilipalvelukseen moraalisen ja vakaumuksellisena kysymyksenä. Viimeisessä teemassa käsittelen nationalismi, maanpuolustustahdon ja historian käyttöä argumentaation tukena. Teemoittelun apuna käytän mm. Anne Leanderin ja Stephan Pfaffenzellerin teorioita asevelvollisuuden oikeutuksesta, Martin Scheininin aseistakieltäytymisen oikeudellisia perusteita käsittelevää tutkimusta sekä Kari Laitisen suomalaista asevelvollisuutta ja isänmaallisuutta käsittelevää tutkimusta.