Pelin, pelaaminen ja säännöt : Formalistisen pelimääritelmän ongelmat ja puolustus
615.18 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset262
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Mitä ovat pelit ja kuinka voidaan erotella pelaaminen muunlaisesta toiminnasta? Filosofi
Ludwig Wittgenstein kehotti tarkastelemaan pelejä perheyhtäläisyyksien kautta, jolloin peleistä
voidaan havaita jotain samankaltaisuuksia ja yhtäläisyyksiä, mutta pelejä ei voida määritellä
täsmällisesti omaksi luokakseen. Tässä tutkielmassa pyrin esittämään, että pelit voidaan
määritellä tarkasti ja pelaaminen itsessään on olennainen osa pelejä. Lähtökohdaksi otan
filosofi Bernard Suitsin kirjassaan The Grasshopper esittämän formalistisen määritelmän
peleille. Pääpiirteissään pelaaminen on Suitsin mukaan jonkin ylimääräisen, ei-välttämättömän
esteen tai vaikeuden ylittämistä tai saavuttamista vain sen vuoksi, että se on olennaista itse
toiminnalle. Osana pelien määrittelyä esittelen myös John Searlen jaottelun säätelevistä ja
konstitutiivisista säännöistä, sillä jaottelu selventää hyvin sitä, miten pelien säännöt eroavat
muunlaisista normatiivisista säännöistä
Suitsin yritys määritellä pelit on kohdannut julkaisustaan lähtien paljon vasta-argumentteja ja
kritiikkiä, joten tuon tutkielmassa esille keskeisimmät Suitsin määritelmää horjuttavat tekijät,
jotka liittyvät sääntöjen tahalliseen rikkomiseen, episteemiseen onnekkuuteen ja päämääriin
sitoutumattomuuteen. Vasta-argumenttien tarkoituksena on tuoda esille se, että Suitsin
alkuperäinen määritelmä ei voi pitää paikkaansa ilman, että määritelmään lisätään premissejä.
Esitetyn kritiikin jälkeen esitän jokaiseen kritiikin kohtaan vasta-argumentin, jolla pyrin
puolustamaan alkuperäistä määritelmää uusin premissein. Lopuksi määrittelen uuden tiedon
valossa pelit niin, että määritelmä pystyy paremmin vastaamaan esitettyyn kritiikkiin.