Essays on labour market policy evaluation

Abstract

This thesis presents three previously published case studies and a new summary article, with the overall aim of improving our understanding of the use of natural experiments in studying causal relationships in social sciences. The overarching theme of our case studies is distinct: we have evaluated public policies aiming to improve citizens’ employment, productivity, and re-employment possibilities. We have scrutinised the effects of EU regional policy measures in 2007–2013, assessed the 2011–2014 vocational schools’ dropout prevention programme, and evaluated the 2013 public employment service reform. Overall, our findings are not that surprising from the point of view of policy implementation. When we increase public spending allocated to certain eligible areas, desired results can be achieved, if all goes well (article I). On the other hand, when we decrease government resources, this might lead to unexpected disadvantages in the affected areas (article III). Poorly implemented government programmes may not benefit the recipients at all (article II) and represent wasted resources. In the summary article, we take a closer look at the internal and external validity of the case studies. We also suggest some topics for further research on these particular policy issues.

<b>Esseitä työmarkkinapolitiikan arvioinnista</b>

Väitöskirja koostuu kolmesta aiemmin julkaistusta alkuperäisartikkelista ja niiden pohjalta kirjoitetusta yhteenvetoartikkelista. Tutkimuksen tavoitteena on ollut edistää ja kehittää luonnollisten koeasetelmien käyttöä kausaalisuhteiden arviointiin yhteiskuntatieteissä. Tarkasteltujen politiikkainterventioiden tavoitteena on ollut parantaa alueellista työllisyyttä (artikkeli I), opiskelijoiden valmistumista ja tätä kautta tuottavuutta (artikkeli II) sekä työttömien uudelleentyöllistymistä (artikkeli III). Yleisesti ottaen kyseisillä interventioilla on siis pyritty edistämään kansalaisten hyvinvointia. Arviointien tulokset eivät sinänsä ole yllättäviä. Julkisten resurssien voimakas lisäys interventioalueilla voi johtaa tavoiteltuihin tuloksiin työllisyydessä, ja ainakin osa aluepolitiikan tavoitteista näyttäisi toteutuneen. Toisaalta taas julkisten palveluresurssien vähentäminen voi johtaa haitallisiin vaikutuksiin, kuten työttömyyden pidentymiseen. Huonosti toteutetut ohjelmat eivät välttämättä hyödytä ketään, ja ohjelmiin uhratut resurssit ovat lähinnä yhteisten varojen tuhlausta. Yhteenvetoartikkelissa arvioidaan tarkemmin tapaustutkimusten sisäistä ja ulkoista validiteettia sekä ehdotetaan mahdollisia jatkotutkimusaiheita kyseisten politiikkalohkojen osalta.