Carta de Logu ja sen kaksi avioliittomallia myöhäiskeskiajan Sardiniassa
Pinna, Eleonora (2021-12-20)
Carta de Logu ja sen kaksi avioliittomallia myöhäiskeskiajan Sardiniassa
(20.12.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201071436
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201071436
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on keskiaikainen sardinialainen lakikokoelma Carta de Logu sekä siinä ilmenevä kahden perhevarallisuusoikeudellisen avioliittomallin järjestelmä myöhäiskeskiajan Sardiniassa. Tutkimuskohteina ovat itse lakikokoelman ohella nämä kaksi vaihtoehtoista avioliittomallia Sardiniassa sekä vertailukohteissa Manner-Italiassa. Tarkastelun kohteena olevat alueet ovat siis niin Sardinian, eritoten entisen Arborean tuomarikunnan alue sekä Manner-Italian kaupunkivaltiot.
Menetelmänä hyödynnetään oikeushistoriallista ja oikeusvertailevaa metodia. Tutkimuskysymyksinä ovat 1. miten nämä kaksi perhevarallisuusoikeudellista mallia ilmeni Carta de Logussa 2. miten kaksi mallia erosi toisistaan ja 3. miksi perinteisen sardinialaisen mallin rinnalle tuli myös toinen, niin kutsuttu mannermainen avioliittomalli.
Tutkielman tuloksena todetaan, että nämä kaksi avioliittomallia mainittiin Carta de Logussa lähinnä ohimennen. Niiden sääntely ja valvonta jätettiin siis oletettavasti tapaoikeuden varaan. Sardinialainen ja manneritalialainen avioliittomalli erosivat toisistaan eritoten suhteessa myötäjäisinstituutioon. Manneritalialainen avioliitto perustui myötäjäisille, jotka rajoittivat naisen oikeutta perintöön, kun taas sardinialainen avioliitto ei edellyttänyt myötäjäisiä eikä näin vaikuttanut tytärten perintöoikeuteen.
Tyhjentävää vastausta siihen, miksi nämä kaksi avioliittomallia olivat Sardiniassa rinnakkain käytössä, on lähteiden saatavuuden valossa mahdotonta löytää. Tutkielmassa esitetään kuitenkin, että mannermainen avioliittomuoto olisi tullut Manner-Italian kaupunkivaltioiden kautta saarelle ja vakiintunut yläluokan keskuudessa. Perinteinen sardinialainen avioliittomuoto oli puolestaan mahdollisesti bysanttilaista, tai jopa vanhempaa perua, ja se säilyi elinvoimaisena alemman yhteiskuntaluokan keskuudessa, sillä se vastasi paremmin harjoitettavien elinkeinojen tarpeisiin.
Menetelmänä hyödynnetään oikeushistoriallista ja oikeusvertailevaa metodia. Tutkimuskysymyksinä ovat 1. miten nämä kaksi perhevarallisuusoikeudellista mallia ilmeni Carta de Logussa 2. miten kaksi mallia erosi toisistaan ja 3. miksi perinteisen sardinialaisen mallin rinnalle tuli myös toinen, niin kutsuttu mannermainen avioliittomalli.
Tutkielman tuloksena todetaan, että nämä kaksi avioliittomallia mainittiin Carta de Logussa lähinnä ohimennen. Niiden sääntely ja valvonta jätettiin siis oletettavasti tapaoikeuden varaan. Sardinialainen ja manneritalialainen avioliittomalli erosivat toisistaan eritoten suhteessa myötäjäisinstituutioon. Manneritalialainen avioliitto perustui myötäjäisille, jotka rajoittivat naisen oikeutta perintöön, kun taas sardinialainen avioliitto ei edellyttänyt myötäjäisiä eikä näin vaikuttanut tytärten perintöoikeuteen.
Tyhjentävää vastausta siihen, miksi nämä kaksi avioliittomallia olivat Sardiniassa rinnakkain käytössä, on lähteiden saatavuuden valossa mahdotonta löytää. Tutkielmassa esitetään kuitenkin, että mannermainen avioliittomuoto olisi tullut Manner-Italian kaupunkivaltioiden kautta saarelle ja vakiintunut yläluokan keskuudessa. Perinteinen sardinialainen avioliittomuoto oli puolestaan mahdollisesti bysanttilaista, tai jopa vanhempaa perua, ja se säilyi elinvoimaisena alemman yhteiskuntaluokan keskuudessa, sillä se vastasi paremmin harjoitettavien elinkeinojen tarpeisiin.