Balance disturbance and orthostatic hypotension as risk factors for falls among older adults
Hohtari-Kivimäki, Ulla (2022-02-25)
Balance disturbance and orthostatic hypotension as risk factors for falls among older adults
(25.02.2022)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8782-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8782-5
Tiivistelmä
Falls present common serious clinical problems among older adults. To detect older adults with a high risk to fall, there is a need to develop clinically usable tools. For clinicians, balance is an important aspect of fall risk, but no proper, short, validated tool is available that measures balance reliably among community-dwelling older adults with quite good physical function. Therefore, a standardized tool that measures balance is needed. Orthostatic hypotension (OH) is a common, yet under diagnosed disorder. The association between falls and OH is unclear, particularly because of poor measurement methods of previous longitudinal studies.
The purpose of this thesis was to validate an easy-to-use tool to measure balance. The thesis aimed to create a shorter version of the original Berg Balance Scale (BBS) and to assess the adequacy and predicting value of the nine-item Berg Balance Scale (BBS-9) to predict fall risk among older adults. In addition, it aimed to assess the prevalence of OH and the association of OH with the risk of falls.
The subjects were participants in fall prevention conducted in Pori. Homedwelling older adults ≥65 years, who had fallen during the previous year, were included in the study. Falls were recorded by fall diaries during 12-month. Falls requiring treatment were gathered from health center and hospital registers during 12 and 36 months. OH was defined according to the consensus by the Consensus Committee of the American Autonomic Society and the American Academy of Neurology and European Federation of Neurological Societies. The blood pressure (BP) was measured in supine position and at 30 seconds and 3 minutes after standing.
BBS-9 correlated significantly with the original BBS and had moderate correlations with static and dynamic aspects of balance. The cut-off score 32/33 of BBS-9 together with data of vision and the number of regularly used drugs predicted quite poorly the risk of falling among older adults. The prevalence of OH was 23.4% (30 seconds) and 7.3% (3 minutes). OH at 30 seconds or 3 minutes after standing is associated with a greater risk for falling within 12 months in older adults. 30 seconds
BP measurement is more reliable to detect the risk than the 3 minutes measurement. Results showed BBS-9 alone is not specific and sensitive enough to be used as a screening tool. BBS-9 together with the data of vision and the number of regularly used drugs predicted falls rather poorly. The results support the usability of 30 seconds measurement in determining OH and the risk for falling among older adults. Tasapainohäiriö ja ortostaattinen hypotonia kaatumisten riskitekijöinä iäkkäillä
Kaatumiset ja niistä aiheutuvat vammat ovat yleisiä iäkkäillä. Kaatumisten ehkäisemiseksi kaatumisvaarassa olevien iäkkäiden tunnistaminen on tärkeää. Tasapainohäiriö on keskeisiä kaatumisen vaaratekijöitä. Kaatumisriskin arviointiin ja tasapainon tutkimiseen tarvitaan kliiniseen työhön soveltuvaa tasapainotestiä. Validoitua tasapainotestiä melko hyväkuntoisille kotona asuville iäkkäille ei ole olemassa. Ortostaattinen hypotonia (OH) on yleinen ja alidiagnosoitu ongelma iäkkäillä. Aikaisemmat pitkittäistutkimukset ovat olleet menetelmällisesti heikkoja ja vakioinnit puutteellisia. OH:n ja kaatumisten välinen yhteys on jäänyt epäselväksi.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää helppokäyttöinen, validoitu ja lyhennetty versio Berg Balance Scalesta (BBS) sekä selvittää lyhennetyn tasapainotestin (BBS-9) soveltuvuutta ja ennustearvoa kaatumisriskin arvioinnissa iäkkäillä. Lisäksi tavoitteena oli arvioida OH:n yleisyyttä ja yhteyttä kaatumisriskiin.
Tutkimuksen aineiston muodostivat Porissa kaatumisten ehkäisyohjelmaan osallistuneet ≥65-vuotiaat, jotka olivat kaatuneet vähintään kerran edeltäneen 12 kuukauden aikana. Kaatumispäiväkirjoista saatiin tiedot kaatumisista 12 kuukauden ajalta. Tiedot hoitoa vaatineista kaatumisista kerättiin terveyskeskuksen ja sairaalan rekistereistä 12 ja 36 kuukauden ajalta. OH määritettiin The American Autonomic Societyn and the American Academy of Neurology and European Federation of Neurological Societyn konsensuksen mukaan. OH mittaukset tehtiin makuulla ja 30 sekuntia sekä 3 minuuttia seisomaan nousun jälkeen.
BBS-9 korreloi vahvasti alkuperäisen BBS:n ja kohtalaisesti staattisen ja dynaamisen tasapainon kanssa. BBS-9 (katkaisupisteellä 32/33) yhdistettynä tietoon näkökyvystä ja säännöllisesti käytettyjen lääkkeiden lukumäärästä ennusti huonosti kaatumisriskiä. OH:n prevalenssi oli 23,4 % (30 sekuntia) ja 7,3 % (3 minuuttia). OH 30 sekunnin tai 3 minuutin kohdalla seisomaan nousun jälkeen oli yhteydessä suurentuneeseen kaatumisriskiin 12 kuukauden seurannassa. Kaatumisriskin arvioinnissa verenpaineen (BP) mittaus 30 sekunnin kohdalla ennusti kaatumisriskiä paremmin kuin 3 minuutin mittaus.
Tutkimustulosten perusteella BBS-9 ei ole riittävä kaatumisriskin seulontaa. BBS-9 yhdessä näön ja säännöllisesti käytettävien lääkkeiden lukumäärän kanssa ennustaa melko huonosti kaatumisrikiä. BP mittaus 30 sekuntia seisomaan nousun jälkeen on suositeltavaa arvioitaessa iäkkäiden OH:ta ja kaatumisriskiä.
The purpose of this thesis was to validate an easy-to-use tool to measure balance. The thesis aimed to create a shorter version of the original Berg Balance Scale (BBS) and to assess the adequacy and predicting value of the nine-item Berg Balance Scale (BBS-9) to predict fall risk among older adults. In addition, it aimed to assess the prevalence of OH and the association of OH with the risk of falls.
The subjects were participants in fall prevention conducted in Pori. Homedwelling older adults ≥65 years, who had fallen during the previous year, were included in the study. Falls were recorded by fall diaries during 12-month. Falls requiring treatment were gathered from health center and hospital registers during 12 and 36 months. OH was defined according to the consensus by the Consensus Committee of the American Autonomic Society and the American Academy of Neurology and European Federation of Neurological Societies. The blood pressure (BP) was measured in supine position and at 30 seconds and 3 minutes after standing.
BBS-9 correlated significantly with the original BBS and had moderate correlations with static and dynamic aspects of balance. The cut-off score 32/33 of BBS-9 together with data of vision and the number of regularly used drugs predicted quite poorly the risk of falling among older adults. The prevalence of OH was 23.4% (30 seconds) and 7.3% (3 minutes). OH at 30 seconds or 3 minutes after standing is associated with a greater risk for falling within 12 months in older adults. 30 seconds
BP measurement is more reliable to detect the risk than the 3 minutes measurement. Results showed BBS-9 alone is not specific and sensitive enough to be used as a screening tool. BBS-9 together with the data of vision and the number of regularly used drugs predicted falls rather poorly. The results support the usability of 30 seconds measurement in determining OH and the risk for falling among older adults.
Kaatumiset ja niistä aiheutuvat vammat ovat yleisiä iäkkäillä. Kaatumisten ehkäisemiseksi kaatumisvaarassa olevien iäkkäiden tunnistaminen on tärkeää. Tasapainohäiriö on keskeisiä kaatumisen vaaratekijöitä. Kaatumisriskin arviointiin ja tasapainon tutkimiseen tarvitaan kliiniseen työhön soveltuvaa tasapainotestiä. Validoitua tasapainotestiä melko hyväkuntoisille kotona asuville iäkkäille ei ole olemassa. Ortostaattinen hypotonia (OH) on yleinen ja alidiagnosoitu ongelma iäkkäillä. Aikaisemmat pitkittäistutkimukset ovat olleet menetelmällisesti heikkoja ja vakioinnit puutteellisia. OH:n ja kaatumisten välinen yhteys on jäänyt epäselväksi.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää helppokäyttöinen, validoitu ja lyhennetty versio Berg Balance Scalesta (BBS) sekä selvittää lyhennetyn tasapainotestin (BBS-9) soveltuvuutta ja ennustearvoa kaatumisriskin arvioinnissa iäkkäillä. Lisäksi tavoitteena oli arvioida OH:n yleisyyttä ja yhteyttä kaatumisriskiin.
Tutkimuksen aineiston muodostivat Porissa kaatumisten ehkäisyohjelmaan osallistuneet ≥65-vuotiaat, jotka olivat kaatuneet vähintään kerran edeltäneen 12 kuukauden aikana. Kaatumispäiväkirjoista saatiin tiedot kaatumisista 12 kuukauden ajalta. Tiedot hoitoa vaatineista kaatumisista kerättiin terveyskeskuksen ja sairaalan rekistereistä 12 ja 36 kuukauden ajalta. OH määritettiin The American Autonomic Societyn and the American Academy of Neurology and European Federation of Neurological Societyn konsensuksen mukaan. OH mittaukset tehtiin makuulla ja 30 sekuntia sekä 3 minuuttia seisomaan nousun jälkeen.
BBS-9 korreloi vahvasti alkuperäisen BBS:n ja kohtalaisesti staattisen ja dynaamisen tasapainon kanssa. BBS-9 (katkaisupisteellä 32/33) yhdistettynä tietoon näkökyvystä ja säännöllisesti käytettyjen lääkkeiden lukumäärästä ennusti huonosti kaatumisriskiä. OH:n prevalenssi oli 23,4 % (30 sekuntia) ja 7,3 % (3 minuuttia). OH 30 sekunnin tai 3 minuutin kohdalla seisomaan nousun jälkeen oli yhteydessä suurentuneeseen kaatumisriskiin 12 kuukauden seurannassa. Kaatumisriskin arvioinnissa verenpaineen (BP) mittaus 30 sekunnin kohdalla ennusti kaatumisriskiä paremmin kuin 3 minuutin mittaus.
Tutkimustulosten perusteella BBS-9 ei ole riittävä kaatumisriskin seulontaa. BBS-9 yhdessä näön ja säännöllisesti käytettävien lääkkeiden lukumäärän kanssa ennustaa melko huonosti kaatumisrikiä. BP mittaus 30 sekuntia seisomaan nousun jälkeen on suositeltavaa arvioitaessa iäkkäiden OH:ta ja kaatumisriskiä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2839]