RUOTUPATALJOONAN MUSIIKKITOIMINTA VAASASSA 1856 – 1868
Vainiotalo, Petri (2022-03-07)
RUOTUPATALJOONAN MUSIIKKITOIMINTA VAASASSA 1856 – 1868
(07.03.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032424988
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032424988
Tiivistelmä
Tutkin työssäni, miten ruotupataljoona oli musiikillisesti kuultavissa aikalaisilleen
Vaasassa vuosina 1854-1868. Todistuskappaleeksi jälki musiikillisesta toiminnasta
on jäänyt nuottikirjoina, joita käytän työni keskeisinä lähteinä. Lähteistäni ei yksityiskohtaisesti selviä millaiset soittimet soittokunnalla oli, mutta pohdin tätä nuottikirjojen kokoonpanon perusteella. Kirjojen ohjelmiston olen luetteloinut liitteeksi.
Nuottikirjoissa on myös joitakin nimiä ja päiväyksiä.
Melko runsaasti aikalaiskuvausta toiminnasta on säilynyt paikallisissa sanomalehdissä, joista selviää miten musiikki liittyi pataljoonan kaupunkilaisille näkyvään toimintaan. Tavanmukaiseksi näyttää lisäksi muodostuneen se, että soittokunta soitteli kesäretkien yhteydessä ulkoilmassa; lehdissä kerrotaan esiintymisistä kirkossa ja hyväntekeväisyystarkoituksissa, muiden muassa Suomen sodan veteraanien hyväksi.
Organisaatiosta kirjoitetuista teksteistä olen saanut tietoja soittajien virallisesta asemasta ja toiminnasta sen puitteissa. Olen koonnut luettelon soittajista ja heidän palvelusajoistaan. Musiikkitoimintaa rahoitti sotilasorganisaation ulkopuolinen upseereiden musiikkikassa, joka muun muassa hankki soittajien soittimet ja palkkasi soittokuntatoiminnan johtajaksi ruotsalaissyntyisen muusikon Bror Wilhem Palinin, josta tuli monipuolinen kulttuuritoimija paikkakunnalle.
Työlläni osoitan, että sotilasorganisaation aikaansaama musiikkitoiminta oli varsin
laajaa ja perustui vaskikokoonpanoon. Samaan järjestelmään kuuluneita ruotupataljoonia toimi Suomessa kaikkiaan yhdeksän. Vaasassa toiminnan jatkumista tavoiteltiin sotaväkijärjestelmän hajottamisen jälkeen kaupungin kustantamana.
Vaasassa vuosina 1854-1868. Todistuskappaleeksi jälki musiikillisesta toiminnasta
on jäänyt nuottikirjoina, joita käytän työni keskeisinä lähteinä. Lähteistäni ei yksityiskohtaisesti selviä millaiset soittimet soittokunnalla oli, mutta pohdin tätä nuottikirjojen kokoonpanon perusteella. Kirjojen ohjelmiston olen luetteloinut liitteeksi.
Nuottikirjoissa on myös joitakin nimiä ja päiväyksiä.
Melko runsaasti aikalaiskuvausta toiminnasta on säilynyt paikallisissa sanomalehdissä, joista selviää miten musiikki liittyi pataljoonan kaupunkilaisille näkyvään toimintaan. Tavanmukaiseksi näyttää lisäksi muodostuneen se, että soittokunta soitteli kesäretkien yhteydessä ulkoilmassa; lehdissä kerrotaan esiintymisistä kirkossa ja hyväntekeväisyystarkoituksissa, muiden muassa Suomen sodan veteraanien hyväksi.
Organisaatiosta kirjoitetuista teksteistä olen saanut tietoja soittajien virallisesta asemasta ja toiminnasta sen puitteissa. Olen koonnut luettelon soittajista ja heidän palvelusajoistaan. Musiikkitoimintaa rahoitti sotilasorganisaation ulkopuolinen upseereiden musiikkikassa, joka muun muassa hankki soittajien soittimet ja palkkasi soittokuntatoiminnan johtajaksi ruotsalaissyntyisen muusikon Bror Wilhem Palinin, josta tuli monipuolinen kulttuuritoimija paikkakunnalle.
Työlläni osoitan, että sotilasorganisaation aikaansaama musiikkitoiminta oli varsin
laajaa ja perustui vaskikokoonpanoon. Samaan järjestelmään kuuluneita ruotupataljoonia toimi Suomessa kaikkiaan yhdeksän. Vaasassa toiminnan jatkumista tavoiteltiin sotaväkijärjestelmän hajottamisen jälkeen kaupungin kustantamana.