Essays on Firm Dynamics

Abstract

In this doctoral dissertation, I explore the determinants of aggregate productivity. The essays in the field of macroeconomics examine how the business environment and firms’ actions shape aggregate outcomes such as output, employment, and productivity. In the first essay, I examine the connection between worker reallocation and economic growth. First, I provide empirical evidence that establishments hiring from their more productive counterparts tend to experience productivity gains in the following years. Then, to explore the aggregate significance of the finding, I set up a quantitative framework where establishments can increase their productivity through hiring. The calibrated model suggests that worker transmitted knowledge increases annual productivity growth by 0.14 percentage points and welfare by 2.5% compared to an economy without knowledge spillovers. Additionally, I find that the mechanism amplifies the adverse effects of firing costs by a factor of 1.2-3. In the second essay, we explore the implications of early life-cycle uncertainty of firms for aggregate productivity. First, we develop a static measure of misallocation that separates uncertainty from misallocation generated by tax-like distortions. Using the measure, a key empirical finding is that uncertainty accounts for most of the expost misallocation in the Finnish firm-level data. Second, to understand the aggregate significance of the uncertainty, we set up a life-cycle model of firm growth where new firms slowly learn their true productivity. Our calibrated model suggests that the uncertainty alone has a 38% negative effect on output, and the corresponding effect for the misallocation is 26%. The third essay examines why firm sizes and revenues display considerable differences even when producing relatively similar goods. To answer the question, I utilize a flexible static model of firm heterogeneity, which decomposes the differences between firms into differences in productivity, demand, markups, revenue wedges and capital wedges. Applying the decomposition to the data reveals that differences in sizes and revenues almost entirely stem from differences in demand shifter. In contrast to earlier findings, I also show a significant role for the markups in explaining the differences between firms.

Tässä väitöskirjassa tarkastelen kansantalouden tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Esseet käsittelevät sitä, miten yritystoiminta ja yritysten toimintaympäristö vaikuttavat aggregaattitason tulemiin, kuten tuotantoon, työllisyyteen ja tuottavuuteen. Ensimmäisessä esseessä tutkin työntekijöiden liikkuvuuden ja talouskasvun välistä yhteyttä. Toimipaikat, jotka palkkaavat työntekijöitä tuottavammista toimipaikoista, näyttävät kasvattavan tuottavuuttaan tulevina vuosina. Tarkastelen havainnon kokonaistaloudellista merkitystä kehittämällä mallin, jossa yritykset voivat kasvattaa tuottavuuttaan palkkaamalla työntekijöitä itseään tuottavammista yrityksistä. Aineistoon sovitetun mallin perusteella työntekijöiden siirtämä tietotaito kasvattaa vuosittaista talouskasvua 0.14 prosenttiyksiköllä ja sosiaalista hyvinvointia kahdella ja puolella prosentilla. Lisäksi kyseinen mekanismi voimistaa irtisanomiskustannusten negatiivisia vaikutuksia jopa kolminkertaisiksi. Toisessa esseessä arvioimme yritysten alkuvaiheeseen liittyvän epävarmuuden kokonaistaloudellisia tuottavuusvaikutuksia. Kehitämme staattisen mittarin, jolla pystymme erottelemaan veronkaltaisten kitkojen aiheuttaman resurssien huonon sijoittumisen ja epävarmuuden toisistaan. Keskeinen tulos on, että se mikä lopulta näyttää kitkojen aiheuttamalta resurssien huonolta allokaatiolta, on suurimmaksi osaksi yritysten epävarmuutta suomalaisessa aineistossa. Ymmärtääksemme epävarmuuden aiheuttamia aggregaattivaikutuksia, rakennamme yritysten elinkaarimallin, jossa yritykset oppivat hiljalleen todellisen tuottavuutensa. Aineistoon sovitetun mallin mukaan epävarmuus alentaa tuottavuutta jopa 38 %, kun taas kitkojen aiheuttama resurssien huonon sijoittumisen negatiivinen vaikutus tuottavuuteen on 26 %. Kolmannessa esseessä tarkastelen, miksi yritysten koot ja liikevaihto eroavat toisistaan merkittävästi jopa silloin kun ne tuottavat lähes samanlaisia hyödykkeitä. Hyödynnän tutkimuksessa joustavaa staattista yritysheterogeenisuutta kuvaavaa mallia, joka mahdollistaa yritysten välisten erojen purkamisen eroihin tuottavuudessa, kysynnässä, voittomarginaaleissa, liikevaihto- ja pääomakitkoissa. Empiirinen tarkastelu paljastaa, että erot selittyvät lähes kokonaan kysyntäeroilla. Lisäksi, toisin kuin aikaisemmassa kirjallisuudessa, voittomarginaalierot näyttävät selittävän yritysten välisiä eroja