Group A Streptococcal bacteremia: from disease onset to treatment strategies
Vilhonen, Johanna (2022-12-09)
Group A Streptococcal bacteremia: from disease onset to treatment strategies
Vilhonen, Johanna
(09.12.2022)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9055-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9055-9
Tiivistelmä
The human pathogen, Streptococcus pyogenes (Group A Streptococcus, GAS), may colonize the mucous membranes but can also cause non-severe infections, such as pharyngitis, and severe invasive infections, such as bacteremia. Often the portal of bacterial entry cannot be located. Penicillin is still the basis of the antimicrobial therapy of all GAS infections. In severe cases, adjunctive clindamycin may be used, but the evidence of its benefit is partly controversial.
The studies in this thesis included two retrospective studies and one prospective study. The aim of the first retrospective study was to assess the effect of consulting an infectious diseases specialist (IDSC) on the antimicrobial therapy among GAS bacteremia patients. The second retrospective study evaluated the incidence of acute kidney injury among GAS bacteremia patients. The incidence of GAS throat colonization and throat soreness as a presaging symptom of invasive GAS infection was studied in the prospective study.
IDSC significantly increased penicillin G treatment whereas patients not undergoing IDSC received more often broad-spectrum intravenous cephalosporin treatment. IDSC also increased the use of adjunctive clindamycin. Acute kidney injury was common among patients with GAS bacteremia, and its severity was related to the CRP-level on admission and to mortality. However, the renal recovery rate was also high. Throat colonization with GAS and/or prior throat soreness were common among especially younger patients with severe invasive infection.
In conclusion, bacterial seeding from the nasopharynx may be an important portal of entry for GAS bacteria, especially among younger adult patients with severe invasive GAS infection. Among patients with GAS bacteremia, IDSC led to a more responsible antibiotic use, but the indications for adjunctive clindamycin therapy should be evaluated carefully and further studies are needed on the role of adjunctive clindamycin treatment in this setting. The strong inflammatory reaction caused by GAS may explain the high incidence of AKI. The results indicate that the renal recovery rate is high among GAS bacteremia patients. A-ryhmän streptokokin aiheuttama bakteremia: taudinsynnystä hoitovalintoihin
Streptococcus pyogenes, A-ryhmän streptokokki (Group A Streptococcus, GAS), voi kolonisoida limakalvoja, mutta aiheuttaa myös lieviä infektioita, kuten nielutulehdusta, sekä vakavia yleistyneitä infektioita, kuten veriviljelypositiivisia infektioita. Usein on epäselvää, mistä bakteeri pääsee tunkeutumaan elimistöön yleistyneissä infektioissa. Penisilliini on yhä GAS-infektioiden hoidon perusta. Vaikeissa tautitapauksissa hoitoon voidaan liittää klindamysiini, mutta tutkimusnäyttö sen hyödystä on osittain ristiriitainen.
Tämä tutkimus sisältää kaksi takautuvaa ja yhden etenevän tutkimuksen. Takautuvien tutkimusten aineisto koostui GAS:n aiheuttamaan veriviljelypositiiviseen infektioon sairastuneista potilaista. Ensimmäisessä osassa selvitimme, miten infektiolääkärin konsultaatio vaikuttaa hoidossa käytettäviin antibioottivalintoihin ja toisessa osassa tutkimme akuutin munuaisvaurion esiintymistä. Lisäksi selvitimme yleistyneeseen GAS-infektioon sairastuneiden potilaiden GAS-nielukantajuuden ja edeltävän kurkkukipuoireen esiintymistä etenevässä tutkimuksessa.
Infektiolääkärin konsultaatio johti merkittävästi useammin suonensisäisen penisilliinin käyttöön, kun taas ilman konsultaatiota potilaita hoidettiin useimmiten laajakirjoisella suonensisäisellä kefalosporiinilla. Lisäksi konsultaatio johti usein rinnakkaisen klindamysiinin käyttöön. Akuutti munuaisvaurio oli yleinen GAS:n aiheuttamissa veriviljelypositiivisissa infektioissa, mutta se myös korjaantui usein. Vaurioaste oli yhteydessä tulovaiheen CRP-tasoon ja kuolleisuuteen. Havaitsimme, että GAS:n nielukolonisaatio ja/tai edeltävä kurkkukipu oli yleistä erityisesti nuorilla vaikeaan infektioon sairastuneilla.
Yhteenvetona voidaan todeta, että bakteerikylvö nielusta saattaa olla merkittävä infektioportti vaikeaan GAS-infektioon sairastuneilla. GAS:n aiheuttamissa veriviljelypositiivisissa infektioissa infektiolääkärin konsultaatio parantaa vastuullista antibioottien käyttöä. Klindamysiinin käyttöindikaatioihin täytyy kuitenkin kiinnittää huomiota, ja aiheen jatkotutkimusta tarvitaan. GAS:n aiheuttama voimakas tulehdusvaste saattaa selittää akuutin munuaisvaurion yleisyyttä. Tässä tutkimuksessa munuaisvaurion korjaantumisennuste oli hyvä.
The studies in this thesis included two retrospective studies and one prospective study. The aim of the first retrospective study was to assess the effect of consulting an infectious diseases specialist (IDSC) on the antimicrobial therapy among GAS bacteremia patients. The second retrospective study evaluated the incidence of acute kidney injury among GAS bacteremia patients. The incidence of GAS throat colonization and throat soreness as a presaging symptom of invasive GAS infection was studied in the prospective study.
IDSC significantly increased penicillin G treatment whereas patients not undergoing IDSC received more often broad-spectrum intravenous cephalosporin treatment. IDSC also increased the use of adjunctive clindamycin. Acute kidney injury was common among patients with GAS bacteremia, and its severity was related to the CRP-level on admission and to mortality. However, the renal recovery rate was also high. Throat colonization with GAS and/or prior throat soreness were common among especially younger patients with severe invasive infection.
In conclusion, bacterial seeding from the nasopharynx may be an important portal of entry for GAS bacteria, especially among younger adult patients with severe invasive GAS infection. Among patients with GAS bacteremia, IDSC led to a more responsible antibiotic use, but the indications for adjunctive clindamycin therapy should be evaluated carefully and further studies are needed on the role of adjunctive clindamycin treatment in this setting. The strong inflammatory reaction caused by GAS may explain the high incidence of AKI. The results indicate that the renal recovery rate is high among GAS bacteremia patients.
Streptococcus pyogenes, A-ryhmän streptokokki (Group A Streptococcus, GAS), voi kolonisoida limakalvoja, mutta aiheuttaa myös lieviä infektioita, kuten nielutulehdusta, sekä vakavia yleistyneitä infektioita, kuten veriviljelypositiivisia infektioita. Usein on epäselvää, mistä bakteeri pääsee tunkeutumaan elimistöön yleistyneissä infektioissa. Penisilliini on yhä GAS-infektioiden hoidon perusta. Vaikeissa tautitapauksissa hoitoon voidaan liittää klindamysiini, mutta tutkimusnäyttö sen hyödystä on osittain ristiriitainen.
Tämä tutkimus sisältää kaksi takautuvaa ja yhden etenevän tutkimuksen. Takautuvien tutkimusten aineisto koostui GAS:n aiheuttamaan veriviljelypositiiviseen infektioon sairastuneista potilaista. Ensimmäisessä osassa selvitimme, miten infektiolääkärin konsultaatio vaikuttaa hoidossa käytettäviin antibioottivalintoihin ja toisessa osassa tutkimme akuutin munuaisvaurion esiintymistä. Lisäksi selvitimme yleistyneeseen GAS-infektioon sairastuneiden potilaiden GAS-nielukantajuuden ja edeltävän kurkkukipuoireen esiintymistä etenevässä tutkimuksessa.
Infektiolääkärin konsultaatio johti merkittävästi useammin suonensisäisen penisilliinin käyttöön, kun taas ilman konsultaatiota potilaita hoidettiin useimmiten laajakirjoisella suonensisäisellä kefalosporiinilla. Lisäksi konsultaatio johti usein rinnakkaisen klindamysiinin käyttöön. Akuutti munuaisvaurio oli yleinen GAS:n aiheuttamissa veriviljelypositiivisissa infektioissa, mutta se myös korjaantui usein. Vaurioaste oli yhteydessä tulovaiheen CRP-tasoon ja kuolleisuuteen. Havaitsimme, että GAS:n nielukolonisaatio ja/tai edeltävä kurkkukipu oli yleistä erityisesti nuorilla vaikeaan infektioon sairastuneilla.
Yhteenvetona voidaan todeta, että bakteerikylvö nielusta saattaa olla merkittävä infektioportti vaikeaan GAS-infektioon sairastuneilla. GAS:n aiheuttamissa veriviljelypositiivisissa infektioissa infektiolääkärin konsultaatio parantaa vastuullista antibioottien käyttöä. Klindamysiinin käyttöindikaatioihin täytyy kuitenkin kiinnittää huomiota, ja aiheen jatkotutkimusta tarvitaan. GAS:n aiheuttama voimakas tulehdusvaste saattaa selittää akuutin munuaisvaurion yleisyyttä. Tässä tutkimuksessa munuaisvaurion korjaantumisennuste oli hyvä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2870]