Hoitajien kokemukset ja asenteet monikulttuurissa potilaskohtaamissa

Abstract

Tässä tutkielmassa käsittelen monikulttuurista vuorovaikutusta terveydenhuollossa hoitajien näkökulmasta. Tarkastelen aihetta erityisesti epäsymmetrisen vuorovaikutuksen ja kieliasenteiden tutkimuksen kautta. Tutkimusaineiston keräsin tutkimuskyselyllä, johon sain 36 vastausta. Aineistoa käsittelyn temaattisen analyysin avulla eli keskityin neljään aineistossa esiintyvään teemaan: kokemuksiin kielellisestä epäsymmetriasta, vuorovaikutushaasteiden ratkaisukeinot, kulttuurieroihin vuorovaikutuksessa ja kieliasenteisiin. Tutkimukseni perusteella hoitajat kokevat haasteita potilaskohtaamisissa sekä kieli- että kulttuurierojen vuoksi. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli kokenut tilanteita, joissa yhteistä kieltä oli vain vähän tai ei ollenkaan. Tällaisia tilanteita suurin osa vastaajista kuvaili haastaviksi, ja he kokivat ongelmiksi esimerkiksi potilaan oikeuksien toteutumisen, potilasturvallisuuden vaarantumisen sekä liialliset tutkimukset yhteisen kielen puutteesta johtuen. Tulkkaus, elekieli, piirtäminen ja kuvakortit nousivat esiin yleisempinä keinoina helpottaa kommunikointia potilaiden kanssa. Vastausten perusteella tulkkaus tapahtui usein myös omaisten toimesta, jolloin sen koettiin auttavan tiedonsaannissa, mutta myös aiheuttavan haasteita esimerkiksi potilaan oikeuksien kannalta. Kulttuurierot vaikuttivat vuorovaikutukseen erityisesti erilaisen hoito- ja sukupuoliroolikäsitysten kautta. Hoitajille oli tärkeää kunnioittaa toisia kulttuureja, mutta he korostivat myös, ettei kulttuuri saa vaikuttaa potilaan hoitoon liiallisesti niin, että potilaan terveys kärsisi. Hoitajat ilmaisivat vastauksissaan sekä negatiivisia että positiivisia kieliasenteita nimenomaan kieli- ja kulttuurieroihin liittyen eivätkä tiettyjä kieliä tai kieliryhmiä kohtaan. Tutkimukseni antaa tietoa siitä, miten hoitajat kokevat monikulttuuriset potilaskohtaamiset ja niissä mahdollisesti esiintyvän epäsymmetrian. Hoitajien kokemuksien perusteella saadaan tietoa käytettävissä olevien kommunikaatiokeinojen toimivuudesta sekä ongelmista sekä siitä, millaisia keinoja he toivoisivat lisää. Jatkossa aihetta voisi tutkia esimerkiksi tietyn terveydenhuollon osa-alueen, kuten ensihoidon, näkökulmasta tai keskittyä eri kulttuurien vuorovaikutustyylien vaikuttamisesta kommunikaatioon potilaskohtaamisissa. Myös hoitohenkilökunnan kieliasenteiden laajempi tutkimus voisi olla mielenkiintoinen tutkimusaihe.