Sanojen kompleksisuuden vaikutus astevaihtelun oppimiseen suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä
Vetikko, Melina (2024-04-26)
Sanojen kompleksisuuden vaikutus astevaihtelun oppimiseen suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä
(26.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052940691
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052940691
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tutkin sanojen kompleksisuuden vaikutusta astevaihtelun oppimiseen. Tutkin suomi toisena kielenä oppijoiden käyttämiä k:n astevaihtelusanoja sekä kvalitatiivisessa että kvantitatiivisessa vaihtelussa. Tutkin käytettyjä muotoja erikseen tarkastellen eri vaihteluparien, eri sijamuotojen, tavumäärän, sanatyypin sekä sanan syntaktisen funktion vaikutusta muotojen norminmukaisuuteen. Käytän tutkielmassani Jyväskylän yliopiston Cefling-hankkeessa kehitettyä DEMfad-mallia, jossa kielenilmiötä tutkitaan sen ensiesiintymisestä hallintaan tarkastelemalla frekvenssiä, tarkkuutta ja jakaumaa. Tarkastelen käytettyjen muotojen muutosta Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoilla.
Poimin aineiston Kansainvälisestä oppijansuomen korpuksesta (ICLFI) tietyin hakutermein. Poimin sanat korpuksesta satunnaisesti niin, että jokaiselta taitotasolta otantaan valikoitui sata kvalitatiivisen ja sata kvantitatiivisen astevaihtelun tapausta pois lukien muutama taitotaso, joilla ei ollut tarpeeksi osumia. Tämän jälkeen sijoitin aineiston taulukkolaskelmaohjelmaan, johon analysoin jokaisen sanan tarkasteltavien muuttujien valossa. Tutkielmani analyysi on pääosin määrällistä, mutta tarkastelen astevaihtelun kannalta virheellisiä muotoja myös yksityiskohtaisemmin.
Kvantitatiivinen vaihtelu on tutkielman mukaan oppijoille hieman haastavampi kuin kvalitatiivinen vaihtelu, ja keskimäärin astevaihtelu on paremmin hallinnassa ylemmillä taitotasoilla. Taitotasolla B2 astevaihtelun käyttö on jo pääosin täysin norminmukaista, ja kokonaisuudessaan astevaihtelu on hallinnassa jokaisella taitotasolla. k:n astevaihtelua esiintyy ensimmäisen kerran jo aivan ensimmäisellä taitotasolla. Vaihtelupareista eniten virheellisiä muotoja tuotti nk : ng -vaihtelupari ja sijamuodoista tarkastelutavasta riippuen joko translatiivi tai genetiivi. Eniten virheitä oli kaksi- ja kolmetavuisissa sanoissa, joihin lisätään pääte, joka on joko muotoa CCV tai C. Vaikein sanatyyppi astevaihtelun kannalta on PANKKI, ja eniten virheellisiä muotoja oli sellaisissa sanoissa, jotka ovat adverbiaaleja. Astevaihtelusanojen frekvenssi kehittyy tasaisesti ensimmäisillä taitotasoilla, minkä jälkeen se saavuttaa huippunsa taitotasoilla B1 ja B2. Tämän jälkeen frekvenssi laskee melkein lähtötasolle, josta se nousee vielä viimeisellä taitotasolla hieman. Jakauma vaihtelee jokaisen tarkasteltavan muuttujan osalta melko paljon taitotasoittain.
Poimin aineiston Kansainvälisestä oppijansuomen korpuksesta (ICLFI) tietyin hakutermein. Poimin sanat korpuksesta satunnaisesti niin, että jokaiselta taitotasolta otantaan valikoitui sata kvalitatiivisen ja sata kvantitatiivisen astevaihtelun tapausta pois lukien muutama taitotaso, joilla ei ollut tarpeeksi osumia. Tämän jälkeen sijoitin aineiston taulukkolaskelmaohjelmaan, johon analysoin jokaisen sanan tarkasteltavien muuttujien valossa. Tutkielmani analyysi on pääosin määrällistä, mutta tarkastelen astevaihtelun kannalta virheellisiä muotoja myös yksityiskohtaisemmin.
Kvantitatiivinen vaihtelu on tutkielman mukaan oppijoille hieman haastavampi kuin kvalitatiivinen vaihtelu, ja keskimäärin astevaihtelu on paremmin hallinnassa ylemmillä taitotasoilla. Taitotasolla B2 astevaihtelun käyttö on jo pääosin täysin norminmukaista, ja kokonaisuudessaan astevaihtelu on hallinnassa jokaisella taitotasolla. k:n astevaihtelua esiintyy ensimmäisen kerran jo aivan ensimmäisellä taitotasolla. Vaihtelupareista eniten virheellisiä muotoja tuotti nk : ng -vaihtelupari ja sijamuodoista tarkastelutavasta riippuen joko translatiivi tai genetiivi. Eniten virheitä oli kaksi- ja kolmetavuisissa sanoissa, joihin lisätään pääte, joka on joko muotoa CCV tai C. Vaikein sanatyyppi astevaihtelun kannalta on PANKKI, ja eniten virheellisiä muotoja oli sellaisissa sanoissa, jotka ovat adverbiaaleja. Astevaihtelusanojen frekvenssi kehittyy tasaisesti ensimmäisillä taitotasoilla, minkä jälkeen se saavuttaa huippunsa taitotasoilla B1 ja B2. Tämän jälkeen frekvenssi laskee melkein lähtötasolle, josta se nousee vielä viimeisellä taitotasolla hieman. Jakauma vaihtelee jokaisen tarkasteltavan muuttujan osalta melko paljon taitotasoittain.