Näytä suppeat kuvailutiedot

Sanojen kompleksisuuden vaikutus astevaihtelun oppimiseen suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä

Vetikko, Melina (2024-04-26)

dc.contributor.authorVetikko, Melina
dc.date.accessioned2024-06-03T10:27:10Z
dc.date.available2024-06-03T10:27:10Z
dc.date.issued2024-04-26
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/10024/177728
dc.description.abstractPro gradu -tutkielmassani tutkin sanojen kompleksisuuden vaikutusta astevaihtelun oppimiseen. Tutkin suomi toisena kielenä oppijoiden käyttämiä k:n astevaihtelusanoja sekä kvalitatiivisessa että kvantitatiivisessa vaihtelussa. Tutkin käytettyjä muotoja erikseen tarkastellen eri vaihteluparien, eri sijamuotojen, tavumäärän, sanatyypin sekä sanan syntaktisen funktion vaikutusta muotojen norminmukaisuuteen. Käytän tutkielmassani Jyväskylän yliopiston Cefling-hankkeessa kehitettyä DEMfad-mallia, jossa kielenilmiötä tutkitaan sen ensiesiintymisestä hallintaan tarkastelemalla frekvenssiä, tarkkuutta ja jakaumaa. Tarkastelen käytettyjen muotojen muutosta Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoilla. Poimin aineiston Kansainvälisestä oppijansuomen korpuksesta (ICLFI) tietyin hakutermein. Poimin sanat korpuksesta satunnaisesti niin, että jokaiselta taitotasolta otantaan valikoitui sata kvalitatiivisen ja sata kvantitatiivisen astevaihtelun tapausta pois lukien muutama taitotaso, joilla ei ollut tarpeeksi osumia. Tämän jälkeen sijoitin aineiston taulukkolaskelmaohjelmaan, johon analysoin jokaisen sanan tarkasteltavien muuttujien valossa. Tutkielmani analyysi on pääosin määrällistä, mutta tarkastelen astevaihtelun kannalta virheellisiä muotoja myös yksityiskohtaisemmin. Kvantitatiivinen vaihtelu on tutkielman mukaan oppijoille hieman haastavampi kuin kvalitatiivinen vaihtelu, ja keskimäärin astevaihtelu on paremmin hallinnassa ylemmillä taitotasoilla. Taitotasolla B2 astevaihtelun käyttö on jo pääosin täysin norminmukaista, ja kokonaisuudessaan astevaihtelu on hallinnassa jokaisella taitotasolla. k:n astevaihtelua esiintyy ensimmäisen kerran jo aivan ensimmäisellä taitotasolla. Vaihtelupareista eniten virheellisiä muotoja tuotti nk : ng -vaihtelupari ja sijamuodoista tarkastelutavasta riippuen joko translatiivi tai genetiivi. Eniten virheitä oli kaksi- ja kolmetavuisissa sanoissa, joihin lisätään pääte, joka on joko muotoa CCV tai C. Vaikein sanatyyppi astevaihtelun kannalta on PANKKI, ja eniten virheellisiä muotoja oli sellaisissa sanoissa, jotka ovat adverbiaaleja. Astevaihtelusanojen frekvenssi kehittyy tasaisesti ensimmäisillä taitotasoilla, minkä jälkeen se saavuttaa huippunsa taitotasoilla B1 ja B2. Tämän jälkeen frekvenssi laskee melkein lähtötasolle, josta se nousee vielä viimeisellä taitotasolla hieman. Jakauma vaihtelee jokaisen tarkasteltavan muuttujan osalta melko paljon taitotasoittain.
dc.format.extent83
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.subjectastevaihtelu, suomi toisena kielenä, kielen oppiminen, kompleksisuus
dc.titleSanojen kompleksisuuden vaikutus astevaihtelun oppimiseen suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2024052940691
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.studysubjectfi=Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus/suomen kieli|en=Finnish and Finno-Ugric Languages/Finnish Language|
dc.contributor.departmentfi=Kieli- ja käännöstieteiden laitos|en=School of Languages and Translation Studies|


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot