Worst of times, best of times: Assessing pandemic impact on adolescents

Abstract

The COVID-19 pandemic (2020–2022) caused unprecedented disruptions worldwide, significantly challenging adolescents' emotional and academic adjustment. This thesis explored these impacts through four studies across multiple psychological, social, and academic outcomes, among adolescents of varying ages and across Nordic countries and South-Australia.

Study I examined the effects of the first school lockdown in 2020 on bullying victimization among Finnish adolescents, revealing a significant decrease in bullying rates during the lockdown and no increase in cyberbullying. Study II applied latent change score modeling to explore changes in anxiety levels among Finnish emerging adults who graduated in 2020, identifying marginal increases in anxiety and failing to find evidence of prior anxiety or loneliness predicting negative effects. Study III utilized longitudinal multi-cohort data following two age cohorts of South-Australian adolescents before and during the pandemic, and applied multigroup latent change curve modeling to assess the pandemic's impact on academic self-efficacy and cognitive reappraisal, finding minimal negative effects after disentangling developmental effects. Study IV analysed PISA 2018 and 2022 data on 15-year-old Nordic students to evaluate changes and social disparities in student well-being and in the association of well-being and academic performance, indicating stable latent well-being profiles and no significant pandemic-induced inequalities related to student well-being.

Applying a multidisciplinary resilience perspective, the findings contribute to understanding the varied effects of the pandemic on youth and challenge the prevailing public narratives of widespread negative impacts and exacerbated inequalities. Additionally, the thesis offers insights into methodological considerations for future research on population-level crisis impacts.

<b>Pahimmat ajat, parhaat ajat. Miten arvioida pandemian vaikutuksia nuoriin?</b>

Maailmanlaajuinen COVID-19 pandemia (2020–2022) aiheutti ennennäkemättömiä häiriöitä, jotka haastoivat nuorten emotionaalista ja akateemista kehitystä. Tämä väitöskirja tutki pandemian vaikutuksia neljän osatutkimuksen kautta, keskittyen useisiin psykologisiin, sosiaalisiin ja akateemisiin tekijöihin eri-ikäisten nuorten keskuudessa Pohjoismaissa ja Etelä-Australiassa.

Osatutkimus I tutki tarkasteli ensimmäisen koulusulun (2020) vaikutuksia suomalaisnuorten kokemuksiin ja osoitti kiusaaminen merkittävän vähenemisen ilman nettikiusaamisen lisääntymistä. Osatutkimus II tutki ahdistuneisuusoireiden muutoksia pandemian keskellä valmistuneiden suomalaisten nuorten aikuisten keskuudessa, havaiten lievää kasvua mutta ilman aiemman ahdistuksen tai yksinäisyyden ennustavaa vaikutusta. Osatutkimus III hyödynsi laajaa eteläaustralialaisista pitkittäistutkimusaineistoa vertaamalla kahta ikäkohorttia, joista vain toinen oli käynyt koulua pandemian aikana. Tutkimus ei löytänyt näyttöä pandemian vaikutuksesta akateemiseen pystyvyyden tai tunnesäätelyn kehitykseen sen jälkeen, kun nuorten normatiivinen kehitys otettiin kohorttivertailun avulla huomioon. Osatutkimus IV selvitti muutoksia pohjoismaalaisten nuorten hyvinvoinnissa sekä hyvinvoinnin ja akateemisen suoriutumisen välisissä yhteyksissä, vertaamalla vuoden 2018 ja 2022 PISA -tuloksia. Nuorten hyvinvointiprofiilit pysyivät vakaina, eikä pandemia näyttänyt lisäävän eriarvoisuutta, kun sitä arvioitiin perhetaustan yhteydellä hyvinvointiin ja hyvinvoinnin ja oppimisen välisiin yhteyksiin.

Monitieteellistä resilienssitutkimusta soveltava väitöstyö lisää ymmärrystä pandemiavaikutusten moninaisuudesta sekä haastaa yleiset julkiset narratiivit, jotka korostavat pandemian kielteisiä vaikutuksia ja lisääntynyttä eriarvoisuutta. Väitöskirja tarjoaa kriittisiä metodologisia huomioita tulevaa kriisitutkimusta varten.