Inkluusion johtaminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa

Abstract

Inklusiivisen kasvatuksen ja koulutuksen tavoitteena on edistää jokaisen lapsen oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen yhdenvertaisesti. Suoma-laisessa kasvatus- ja koulutuspolitiikassa on sitouduttu inkluusioon, mutta yhdenvertaisuutta edistävät käytännöt vaihtelevat eri kunnissa. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia käsityksiä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ylimmillä viranhaltijoilla on inkluusiosta ja miten nämä käsitykset ovat ilmentäneet inkluusion toimeenpanoa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi, miten johtamisen osa-alueet (asiajohtaminen ja ihmisten johtaminen) painottuvat johtajien työssä ja millainen johtaminen tukee inkluusion toimeenpanoa. Lisäksi selvitetään, millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtamisessa on. Tutkimus lisää ymmärrystä inkluusiosta ja sen johtamisesta varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu inkluusiosta ja johtamisesta. Väitöskirja sisältää kolme artikkelia ja yhteenveto-osan. Väitöstutkimus on monimenetelmätutkimus, joka sisältää määrällistä ja laadullista aineistoa. Määrällistä aineistoa tutkitaan faktori- ja korrelaatioanalyysillä. Laadullisen aineiston tutkimusmenetelminä ovat sisällönanalyysi ja fenomenografia. Aineisto on kerätty eri puolilta Suomea sähköisellä kyselylomakkeella (n=185) ja yksilöhaastatteluilla (n=12). Kohde-ryhmänä tutkimuksessa ovat varhaiskasvatusta ja perusopetusta johtavat viranhaltijat, jotka yleisesti työskentelevät nimikkeellä varhaiskasvatusjohtaja ja perusopetus-johtaja tai sivistysjohtaja. Kyselyyn osallistui 120 varhaiskasvatuksen johtajaa ja 65 perusopetuksen johtajaa. Kyselyaineiston tilastollisella analyysillä selvitettiin johtajien työtehtävien painottumista johtamisen osa-alueilla (asiajohtaminen ja ihmisten johtaminen) ja inkluusio-orientaatiota. Määrällistä aineistoa täydennettiin haastatte-luilla, joilla selvitettiin johtajien käsityksiä inkluusiosta. Haastatteluaineistoa analysoitiin sisällönanalyysillä ja fenomenografisella otteella. Tutkimus muodostuu kolmesta osatutkimuksesta, jotka on raportoitu artikkeleina.

Tutkimuksen mukaan käsitys inkluusiosta vaihtelee, ja ihmisten johtaminen tukee inkluusion implementointia enemmän kuin asiajohtaminen. Inkluusio käsitetään lapsen paikkana, kasvatustoiminnan järjestämisenä ja yhteistyön rakenteina. Johtaminen tapahtuu tänä päivänä kompleksisessa toimintaympäristössä, jossa johtaminen tulisi nähdä keskustelevana, osallistavana ja uudistavana tapana johtaa. Tulosten perusteella inkluusion toimeenpano edellyttää tiedon lisäämistä inkluusiosta. Lisäksi asiajohtaminen asettaa raamit johtamiselle, mutta inkluusion toimeenpano kaipaa enemmän ihmisten johtamista.

<b>Inclusive leadership in early childhood education and basic education</b>

The goal of inclusive education and training is to promote the right of every child to participate in early childhood education and basic education equally. The Finnish education policy is committed to inclusion, however the practices related to the implementation of inclusion vary in different municipalities. In this research, I investigate how inclusion is understood, and how inclusion is managed. The subject of examination is the management of inclusion in early childhood education and basic education from the perspective of two areas of management: leadership and management, and their connection to inclusion. In addition, the study reveals how managers understand inclusion and what differences and similarities there are in their perceptions. The research increases the understanding of inclusion and the management of inclusion in early childhood education and basic education.

The theoretical framework of the research is the contexts of early childhood education and basic education, inclusion and management. The dissertation contains three articles and a summary. The dissertation is a multi-method study that contains quantitative and qualitative material. Quantitative data is studied using factor analysis and correlation analysis. Qualitative data is studied using content analysis and phenomenography. The material in the study has been collected from all over Finland by questionnaire (n=185) and interviewing (n=12) leading officials in early childhood education and basic education. 120 early childhood education leaders and 65 basic education leaders participated in the survey. The survey material was used to find out the division of the managers' tasks in the areas of management (leadership, management) and the inclusion orientation. Quantitative material was supplemented by interviewing. The interview material was analyzed with content analysis and phenomenographic analysis. The research results were reported in three articles.

According to the study, the perception of inclusion varied, and leadership supported the implementation of inclusion more than management. Inclusion is more generally understood as the child's place, the organization of educational activities and the structures of cooperation. Today, management takes place in a complex leadership environment, where management should be seen as a conversational, inclusive and innovative way of leading. The study showed that implementing inclusion requires increasing knowledge about inclusion. In addition, management sets the framework for leadership, but implementing inclusion needs more leadership.