Toisen sukupolven maahanmuuttajamiesten syyt hakeutua tai olla hakeutumatta korkeakouluihin : Korkeakouluun jatkamisen haasteet ja mahdollisuudet
Al-Araji, Huda; Chassebi, Noor (2025-05-02)
Toisen sukupolven maahanmuuttajamiesten syyt hakeutua tai olla hakeutumatta korkeakouluihin : Korkeakouluun jatkamisen haasteet ja mahdollisuudet
(02.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051545562
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051545562
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkimme toisen sukupolven maahanmuuttajamiesten syitä hakea tai olla hakeutumatta korkeakouluun. Aiheemme on tärkeä, sillä sitä ei ole aiemmin Suomessa tutkittu nimenomaan miesten näkökulmasta. Lisäksi aihe on ajankohtainen, koska maahanmuuttajamiehet ovat aliedustettuina korkeasti koulutetun valtaväestön miesten ja naisten sekä korkeasti koulutettujen maahanmuuttajataustaisten keskuudessa.
Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat toisen sukupolven maahanmuuttajamiesten päätökseen hakautua tai olla hakeutumatta korkeakoulutukseen sekä miten heidän koulutukselliset päätöksensä heijastavat erilaisia pääoman muotoja Tara Yosson ja Pierre Bourdieun pääomateorioiden pohjalta.
Tutkimuksessamme hyödynnettiin laadullista lähestymistapaa. Aluksi tutkimuksessa sovellettiin aineistolähtöistä analyysia, minkä jälkeen analyysia ohjasi teoriaohjaava sisällönanalyysi, eli tutkimuksemme analyysi rakentuu abduktiivisen lähestymistavan mukaisesti.
Keskeisimpinä tuloksina havaittiin, että korkeakouluun hakeutumiseen vaikuttavat muun muassa koulutuksen arvostus, tulevaisuuden mahdollisuudet ja perheen tai lähipiirin tuki. Koulutukseen hakeutumatta jättämistä selittivät motivaation puute, epävarmuus koulutuksen hyödyistä sekä työelämän ja perheen vastuut. Tarkasteltaessa pääomia korostuivat sosiaalinen, navigaationaalinen, perhepääoma sekä kielellinen ja kulttuurinen pääoma. Näistä pääomista navigaationaalinen osoittautui kaikkein ratkaisevimmaksi korkeakoulutukseen hakeutumisen kannalta.
Voidaan todeta, että pääomien muodot vaikuttavat toisen sukupolven maahanmuuttajamiesten koulutuksellisiin päätöksiin. Muun muassa kyky navigoida koulutusjärjestelmässä, perheen koulutusmyönteisyys sekä riittävä kielellinen ja kulttuurinen pääoma tukivat korkeakoulupolulle siirtymistä. Tulokset korostavat tarvetta vahvistaa ja tunnistaa näiden pääomien muotoja erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten tukemisessa, jotta suomalaisessa yhteiskunnassa olisi koulutuksellista tasa-arvoa.
Tämä tutkimus toteutettiin pro gradu -tutkielmana, minkä vuoksi aineisto on rajallinen ja tulokset ovat suuntaa antavia. Vaikka tutkimukseen osallistui vain kahdeksan toisen sukupolven maahanmuuttajataustaista miestä, tulokset antavat uutta ja ajankohtaista tietoa siitä, millaiset tekijät ja pääoman muodot auttavat korkeakouluun hakeutumista. Nämä tulokset voivat toimia pohjana jatkotutkimukselle sekä koulutusjärjestelmää kehittäville tukitoimille, joilla tuetaan maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolkuja.
Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat toisen sukupolven maahanmuuttajamiesten päätökseen hakautua tai olla hakeutumatta korkeakoulutukseen sekä miten heidän koulutukselliset päätöksensä heijastavat erilaisia pääoman muotoja Tara Yosson ja Pierre Bourdieun pääomateorioiden pohjalta.
Tutkimuksessamme hyödynnettiin laadullista lähestymistapaa. Aluksi tutkimuksessa sovellettiin aineistolähtöistä analyysia, minkä jälkeen analyysia ohjasi teoriaohjaava sisällönanalyysi, eli tutkimuksemme analyysi rakentuu abduktiivisen lähestymistavan mukaisesti.
Keskeisimpinä tuloksina havaittiin, että korkeakouluun hakeutumiseen vaikuttavat muun muassa koulutuksen arvostus, tulevaisuuden mahdollisuudet ja perheen tai lähipiirin tuki. Koulutukseen hakeutumatta jättämistä selittivät motivaation puute, epävarmuus koulutuksen hyödyistä sekä työelämän ja perheen vastuut. Tarkasteltaessa pääomia korostuivat sosiaalinen, navigaationaalinen, perhepääoma sekä kielellinen ja kulttuurinen pääoma. Näistä pääomista navigaationaalinen osoittautui kaikkein ratkaisevimmaksi korkeakoulutukseen hakeutumisen kannalta.
Voidaan todeta, että pääomien muodot vaikuttavat toisen sukupolven maahanmuuttajamiesten koulutuksellisiin päätöksiin. Muun muassa kyky navigoida koulutusjärjestelmässä, perheen koulutusmyönteisyys sekä riittävä kielellinen ja kulttuurinen pääoma tukivat korkeakoulupolulle siirtymistä. Tulokset korostavat tarvetta vahvistaa ja tunnistaa näiden pääomien muotoja erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten tukemisessa, jotta suomalaisessa yhteiskunnassa olisi koulutuksellista tasa-arvoa.
Tämä tutkimus toteutettiin pro gradu -tutkielmana, minkä vuoksi aineisto on rajallinen ja tulokset ovat suuntaa antavia. Vaikka tutkimukseen osallistui vain kahdeksan toisen sukupolven maahanmuuttajataustaista miestä, tulokset antavat uutta ja ajankohtaista tietoa siitä, millaiset tekijät ja pääoman muodot auttavat korkeakouluun hakeutumista. Nämä tulokset voivat toimia pohjana jatkotutkimukselle sekä koulutusjärjestelmää kehittäville tukitoimille, joilla tuetaan maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolkuja.