”Lapsi tulee aina ykkösenä” : Perheellisten yliopisto-opiskelijoiden ajankäyttö ja ajanhallinta

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista perheellisten yliopisto-opiskelijoiden ajankäyttö ja ajanhallinta ovat. Kohderyhmänä toimivat kasvatustieteiden sekä yhteiskuntatieteiden perheelliset opiskelijat eli opiskelijat, joilla on vähintään yksi lapsi. Tutkielman teoreettinen viitekehys jakautuu kahteen osaan: ajankäyttöön ja ajanhallintaa. Ensimmäisessä osiossa käsitellään aikaa käsitteenä, ajankäyttöön vaikuttavia tekijöitä sekä perheellisten ja opiskelijoiden ajankäyttöä aiemmissa tutkimuksissa. Toisessa osiossa keskitytään ajanhallinnan hyötyihin, haasteisiin ja työkaluihin, opiskelijoiden ajanhallintaan sekä perheen ja opintojen yhteensovittamiseen. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen tutkimusaineisto kerättiin haastatteluina sekä ajankäyttöpäiväkirjoina keväällä 2022. Tutkimukseen osallistui yhteensä yhdeksän perheellistä yliopisto-opiskelijaa. Ajankäyttöpäiväkirjan avulla pyrittiin saamaan selkeä käsitys osallistujien ajan jakautumisesta ja haastattelujen avulla tietoa opiskelijoiden ajatuksista ajankäytön ja ajanhallinnan suhteen.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että aikaa kuluu eniten lastenhoitoon sekä opiskeluun. Tyytyväisyys oman ajan jakautumiseen jakoi opiskelijoita, vastaukset olivat osittain myös ristiriitaisia. Opiskelun koettiin vievän liikaa aikaa, mutta samalla siihen kaivattaisiin lisää aikaa. Myös vapaa-aikaa ja perheen kanssa vietettyä aikaa kaivattaisiin lisää. Haastateltavat olivat melko yksimielisiä siitä, että etäopiskelu on helpottanut arkea sekä perheen ja opiskelujen yhdistämistä. Suurimmat ajankäytön ja ajanhallinnan haasteet liittyivät eri roolien yhdistämiseen, rajalliseen aikaan ja muihin resursseihin, arjen yllätyksellisyyteen sekä vapaa-ajan vähyyteen. Suurin osa tutkimukseen osallistujista kokivat ajanhallintataitonsa hyviksi ja kokivat ylpeyttä siitä, että arki pyörii hyvin kiireistä huolimatta. Taitoja voitaisiin kuitenkin kehittää, jos siihen löytyisi ylimääräistä aikaa. Kaikki haastateltavista käyttivät jotain ajanhallinnan keinoa, suosituimpia olivat kalenterointi, aikataulutus, suunnittelu ja priorisointi.