Varjotalous kriisissä : Tapaustutkimus Nigerian harmaaseen talouteen kohdistetuista talous- ja työpoliittisista toimista vuosina 2017-2021
Hakanen, Luukas (2025-05-23)
Varjotalous kriisissä : Tapaustutkimus Nigerian harmaaseen talouteen kohdistetuista talous- ja työpoliittisista toimista vuosina 2017-2021
(23.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025053056714
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025053056714
Tiivistelmä
Nigeria on Afrikan väkirikkain maa ja yksi maailman suurimpia öljyntuottajia. Tästä huolimatta ovat huono taloudenhallinta, ulkoinen häirintä ja suuri väestönkasvu johtaneet maassa harmaan talouden kasvuun. Harmaa talous voidaan katsoa muuten lailliseksi ja sosiaalisesti legitiimiksi taloudelliseksi toiminnaksi, mutta se jää rekisteröimättä tai on muuten piilossa viranomaisilta. Harmaan talouden työntekijöiden asema on yleensä todella huono, ja sillä on negatiivisia vaikutuksia maiden talouskasvuun ja kehitykseen. Näiden vaikutusten takia sitä voi pitää ratkaistavana ongelmana, mikä luo merkitystä ilmiöstä tehdylle tutkimukselle. Covid-19 pandemian aiheuttama talouskriisi toi jo valmiiksi vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevalle maalle uuden haasteen, jossa taudin hillitsemistoimet sotivat suuresti kasvokkain tapahtuvasta toiminnasta riippuvien harmaan talouden toimijoiden elannon saantia vastaan. Haluan tutkielmassa selvittää, miten Nigerian hallinto huomioi harmaan talouden toimijat taloudellisen kriisin aikaan.
Tutkielmassa tarkastellaan harmaata taloutta poliittisena ilmiönä Nigerian kontekstissa vuosina 2017–2021, keskittyen Covid-19-pandemian aiheuttamaan talouskriisiin ja sen ympärillä toteutettuihin hallinnon toimiin. Nigeria valikoitui tapaukseksi sen laajamittaisen harmaan talouden sekä kokonaistalouden koon vuoksi. Tutkielma toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, ja sen aineistona toimivat viralliset talous- ja työpoliittiset ohjelmat sekä aikaisempi tutkimus. Teoreettinen viitekehys rakentuu analyyttisen eklektismin varaan, yhdistäen institutionaalista teoriaa muihin näkökulmiin harmaasta taloudesta. Tutkielma osoittaa, että vaikka Nigerian hallinto tunnistaa harmaan talouden merkittävyyden, sen toimet suhteessa ilmiöön ovat vaihtelevia: osin tukevia, osin sietäviä ja osin virallistamiseen pyrkiviä. Harmaan talouden toimijat jäivät usein marginaaliin, eikä heidän asemaansa talouskriisin aikana riittävästi huomioitu.
Tutkielmassa tarkastellaan harmaata taloutta poliittisena ilmiönä Nigerian kontekstissa vuosina 2017–2021, keskittyen Covid-19-pandemian aiheuttamaan talouskriisiin ja sen ympärillä toteutettuihin hallinnon toimiin. Nigeria valikoitui tapaukseksi sen laajamittaisen harmaan talouden sekä kokonaistalouden koon vuoksi. Tutkielma toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, ja sen aineistona toimivat viralliset talous- ja työpoliittiset ohjelmat sekä aikaisempi tutkimus. Teoreettinen viitekehys rakentuu analyyttisen eklektismin varaan, yhdistäen institutionaalista teoriaa muihin näkökulmiin harmaasta taloudesta. Tutkielma osoittaa, että vaikka Nigerian hallinto tunnistaa harmaan talouden merkittävyyden, sen toimet suhteessa ilmiöön ovat vaihtelevia: osin tukevia, osin sietäviä ja osin virallistamiseen pyrkiviä. Harmaan talouden toimijat jäivät usein marginaaliin, eikä heidän asemaansa talouskriisin aikana riittävästi huomioitu.