Luontosuhde- ja hyvinvointiprofiilien hyödyntäminen kestävien kaupunkialueiden suunnittelun tukena : tarkastelussa Tampereen alue
Heiskanen, Essi (2025-05-06)
Luontosuhde- ja hyvinvointiprofiilien hyödyntäminen kestävien kaupunkialueiden suunnittelun tukena : tarkastelussa Tampereen alue
Heiskanen, Essi
(06.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060359026
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060359026
Tiivistelmä
Kaupunkien kestävä suunnittelu on keskeisessä roolissa kansanterveyden edistämisessä sekä ympäristöhaasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja luontokadon ehkäisemisessä. Tasa-arvoisten ja terveyttä edistävien kaupunkialueiden suunnittelu edellyttää ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen syvällisempää ymmärtämistä sekä ihmisen ja luonnon yhteishyvinvointia edistävää lähestymistapaa. Aiemmassa tutkimuksessa on perinteisesti keskitytty luontosuhteen ja terveyden väliseen suoraan yhteyteen, minkä vuoksi tämä tutkimus pyrkii profiilipohjaista lähestymistapaa hyödyntäen tuottamaan monipuolisempaa tietoa ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta. Tämän vuoksi tutkielmassa tarkastellaan ihmisten luontosuhdetta, hyvinvointia sekä sosiodemografisia tekijöitä kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on määrittää luontosuhde- ja hyvinvointiprofiileja karttakyselyaineiston pohjalta Tampereen kontekstissa, ja tuottaa näin arvokasta tietoa kestävän kaupunkisuunnittelun ja kansanterveyden edistämisen tueksi.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Multispecies Transitions of Cities and Regions (MUST) -projektissa kerättyä kyselyaineistoa, jota analysoitiin tilastollisin ja paikkatietomenetelmin. K-means klusterianalyysin perusteella tunnistettiin neljä ryhmää, jotka perustuivat yksilöiden luontosuhteen voimakkuuteen sekä itse koettuun terveydentilaan. Tilastollisten jatkoanalyysien sekä päällekkäisanalyysin perusteella tunnistettiin neljä luontosuhde- ja hyvinvointiprofiilia: (1) luonnosta etääntyneet, kohtalaisesti hyvinvoivat, (2) luonnosta välinpitämättömät, heikommin hyvinvoivat, (3) terveet luonnonystävät ja (4) terveet kaupunkilaisulkoilijat. Profiilit erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi luonnossa vietetyn ajan, asuinpaikan sekä sosiodemografisten tekijöiden, kuten iän, sukupuolen ja sosioekonomisen taustan suhteen. Tutkimuksessa tunnistettuja luontosuhde- ja hyvinvointiprofiileja voidaan hyödyntää esimerkiksi aluesuunnittelun, päätöksenteon sekä kohdennettujen toimenpiteiden suunnittelun tukena. Sustainable urban planning is crucial in promoting public health and addressing environmental challenges such as climate change and habitat loss. Designing equitable and healthy metropolitan areas requires a deeper understanding of the interaction between people and nature and an approach that promotes human-nature connection. While previous research has often focused on the direct link between nature and health, this study uses a profile-based approach to provide a more comprehensive understanding of human-nature interactions. Therefore, this study provides a more holistic view of people's connection to nature, well-being, and socio-demographic factors. The study aims to determine connection to nature and well-being profiles based on a map survey in the context of Tampere. Accordingly, the study aims to provide valuable information to support sustainable urban planning and public health promotion.
The survey data used in the study was collected in the Multispecies Transitions of Cities and Regions (MUST) project and analysed using statistical and spatial methods. Based on a K-means cluster analysis, four groups were identified based on the people´s connection to nature and their subjective health. Based on further statistical analyses and the cluster analysis, four connection to nature and well-being profiles were determined: (1) nature-distant health moderates, (2) nature-indifferent lower health moderates, (3) healthy nature lovers, and (4) healthy living urbanists. The profiles differed statistically significantly in terms of time spent in nature, place of residence, and socio-demographic factors such as age, gender, and socio-economic status. The identified connection to nature and well-being profiles can be used to support urban area planning, decision-making, and the design of targeted policies.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Multispecies Transitions of Cities and Regions (MUST) -projektissa kerättyä kyselyaineistoa, jota analysoitiin tilastollisin ja paikkatietomenetelmin. K-means klusterianalyysin perusteella tunnistettiin neljä ryhmää, jotka perustuivat yksilöiden luontosuhteen voimakkuuteen sekä itse koettuun terveydentilaan. Tilastollisten jatkoanalyysien sekä päällekkäisanalyysin perusteella tunnistettiin neljä luontosuhde- ja hyvinvointiprofiilia: (1) luonnosta etääntyneet, kohtalaisesti hyvinvoivat, (2) luonnosta välinpitämättömät, heikommin hyvinvoivat, (3) terveet luonnonystävät ja (4) terveet kaupunkilaisulkoilijat. Profiilit erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi luonnossa vietetyn ajan, asuinpaikan sekä sosiodemografisten tekijöiden, kuten iän, sukupuolen ja sosioekonomisen taustan suhteen. Tutkimuksessa tunnistettuja luontosuhde- ja hyvinvointiprofiileja voidaan hyödyntää esimerkiksi aluesuunnittelun, päätöksenteon sekä kohdennettujen toimenpiteiden suunnittelun tukena.
The survey data used in the study was collected in the Multispecies Transitions of Cities and Regions (MUST) project and analysed using statistical and spatial methods. Based on a K-means cluster analysis, four groups were identified based on the people´s connection to nature and their subjective health. Based on further statistical analyses and the cluster analysis, four connection to nature and well-being profiles were determined: (1) nature-distant health moderates, (2) nature-indifferent lower health moderates, (3) healthy nature lovers, and (4) healthy living urbanists. The profiles differed statistically significantly in terms of time spent in nature, place of residence, and socio-demographic factors such as age, gender, and socio-economic status. The identified connection to nature and well-being profiles can be used to support urban area planning, decision-making, and the design of targeted policies.