Yliopisto ja affektiivinen polarisaatio: Miten suomalaisten opiskelijoiden poliittiset asenteet näkyvät sosiaalisten verkostojen rakentumisessa?
Elomaa, Niilo (2025-06-05)
Yliopisto ja affektiivinen polarisaatio: Miten suomalaisten opiskelijoiden poliittiset asenteet näkyvät sosiaalisten verkostojen rakentumisessa?
Elomaa, Niilo
(05.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061065907
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061065907
Tiivistelmä
Käsittelen kandidaatintutkielmassani affektiivisen polarisaation vaikutuksia verkostojen rakentumiseen suomalaisissa yliopistoissa integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla. Tarkastelen affektiivisen polarisaation ilmenemistä nuorten ja yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa soveltaen tuloksia verkostojen synty- ja rakennemekanismeihin. Tavoitteenani on ymmärtää poliittisten asenteiden syntyä ja kehitystä, sekä niiden vaikutuksia verkostoissa ja niiden synnyssä. Lisäksi tutkielman tavoitteena on soveltaa Bourdieun kenttä- ja habitusteorioita (1971, 1977) sosiologisen ja psykologisen aineiston tulkintaan ja rakentaa tätä kautta ymmärrystä affektiivisen polarisaation roolista verkostojen rakentumisessa.
Teoreettinen viitekehys koostuu keskeisten käsitteiden määrittelemisestä ja sovellettavan Bourdieun teorian esittelemisestä. Määritän, miten käytän affektiivisen polarisaation ja verkoston käsitteitä tutkielmassani. Affektiivinen polarisaatio mielletään tutkielmassa tunteisiin ja asenteisiin perustavana polarisaationa ja verkostot sosiaalisten suhteiden muodostamana kokonaisuutena. Bourdieun kenttä ja habitus käsitteiden avulla pyritään rakentamaan kokonaisvaltaista kuvaa ihmisten sosiaalisesta todellisuudesta ja toimintaa ohjaavista tekijöistä. Aineisto koostuu kymmenestä englanninkielisestä tutkimusartikkelista, jotka käsittelevät aiheina affektiivista polarisaatiota ja verkostoja.
Analyysini pohjalta sovelsin tuloksia Bourdieun kenttä- ja habitusteorioihin, sekä pohdin psykologisen tutkimuksen soveltamismahdollisuuksia. Koostin yhteen tietoa affektiivisesta polarisaatiosta ja sen vaikutuksista verkostodynamiikkaan aikaisemman tutkimuksen avulla. Aineiston eri artikkelien tulokset ovat pääosin johdonmukaisia, vaikka osa tutkimuksista on toteutettu eri näkökulmista. Analyysini pohjalta voidaan todeta affektiivisen polarisaation olevan tekijä verkostojen rakentumisessa suomalaisissa yliopistoissa. Affektiivisen polarisaation voimakkuuden kannalta yksilön herkkyys muiden mielipiteille ja vahvat poliittiset näkemykset korostuvat. Verkostojen keskiössä olevat henkilöt hallitsivat todennäköisimmin eniten sosiaalista ja poliittista pääomaa ja verkostojen sisällä asenteet lähentyvät toisiaan. Analyysin perusteella puoluepoliittisesti neutraalit mielipiteet ja eriävien mielipiteiden hyväksyminen ehkäisevät affektiivisen polarisaation voimistumista ja edesauttavat poliittisen ja sosiaalisen pääoman kasvua.
Psykologisella tutkimuksella voidaan etsiä psykologisia syitä ihmisten toiminnalle, mikä sopii hyvin sosiaalisia ja rakenteellisia syitä etsivän sosiaalitieteellisen tutkimuksen rinnalle. Kentän ja habituksen ymmärtämiseen psykologinen tutkimus tuo uusia näkökulmia ja avartaa ymmärrystä kentän sosiaalisista normeista sekä habitukseen liittyvistä tekijöistä. Aineiston kansainvälisyys sekä suomalaisiin yliopistoihin kohdistuvan verkosto ja affektiivisen polarisaation tutkimuksen puute avaavat mahdollisuuksia lisätutkimukselle aiheeseen liittyen.
Teoreettinen viitekehys koostuu keskeisten käsitteiden määrittelemisestä ja sovellettavan Bourdieun teorian esittelemisestä. Määritän, miten käytän affektiivisen polarisaation ja verkoston käsitteitä tutkielmassani. Affektiivinen polarisaatio mielletään tutkielmassa tunteisiin ja asenteisiin perustavana polarisaationa ja verkostot sosiaalisten suhteiden muodostamana kokonaisuutena. Bourdieun kenttä ja habitus käsitteiden avulla pyritään rakentamaan kokonaisvaltaista kuvaa ihmisten sosiaalisesta todellisuudesta ja toimintaa ohjaavista tekijöistä. Aineisto koostuu kymmenestä englanninkielisestä tutkimusartikkelista, jotka käsittelevät aiheina affektiivista polarisaatiota ja verkostoja.
Analyysini pohjalta sovelsin tuloksia Bourdieun kenttä- ja habitusteorioihin, sekä pohdin psykologisen tutkimuksen soveltamismahdollisuuksia. Koostin yhteen tietoa affektiivisesta polarisaatiosta ja sen vaikutuksista verkostodynamiikkaan aikaisemman tutkimuksen avulla. Aineiston eri artikkelien tulokset ovat pääosin johdonmukaisia, vaikka osa tutkimuksista on toteutettu eri näkökulmista. Analyysini pohjalta voidaan todeta affektiivisen polarisaation olevan tekijä verkostojen rakentumisessa suomalaisissa yliopistoissa. Affektiivisen polarisaation voimakkuuden kannalta yksilön herkkyys muiden mielipiteille ja vahvat poliittiset näkemykset korostuvat. Verkostojen keskiössä olevat henkilöt hallitsivat todennäköisimmin eniten sosiaalista ja poliittista pääomaa ja verkostojen sisällä asenteet lähentyvät toisiaan. Analyysin perusteella puoluepoliittisesti neutraalit mielipiteet ja eriävien mielipiteiden hyväksyminen ehkäisevät affektiivisen polarisaation voimistumista ja edesauttavat poliittisen ja sosiaalisen pääoman kasvua.
Psykologisella tutkimuksella voidaan etsiä psykologisia syitä ihmisten toiminnalle, mikä sopii hyvin sosiaalisia ja rakenteellisia syitä etsivän sosiaalitieteellisen tutkimuksen rinnalle. Kentän ja habituksen ymmärtämiseen psykologinen tutkimus tuo uusia näkökulmia ja avartaa ymmärrystä kentän sosiaalisista normeista sekä habitukseen liittyvistä tekijöistä. Aineiston kansainvälisyys sekä suomalaisiin yliopistoihin kohdistuvan verkosto ja affektiivisen polarisaation tutkimuksen puute avaavat mahdollisuuksia lisätutkimukselle aiheeseen liittyen.