Turvallisuuden muuttuva muoto : Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten diskurssien analyysi vuosien 2020 ja 2024 selonteoissa
Rahko, Hennika (2025-06-02)
Turvallisuuden muuttuva muoto : Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten diskurssien analyysi vuosien 2020 ja 2024 selonteoissa
(02.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061064335
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061064335
Tiivistelmä
Valtioneuvosto julkaisee neljän vuoden välein ulko- ja turvallisuuspoliittisia selontekoja, jotka pohjautuvat vallassa olevan hallituksen hallitusohjelmaan. Selontekojen tavoitteena on arvioida Suomen kansainvälistä toimintaympäristöä ottaen huomioon ympäristön muutokset, keskeiset painopisteet sekä turvallisuuspoliittiset tavoitteet. Selontekoja valmistellaan valtioneuvoston kanslian, ministeriöiden ja presidentin kanslian välisessä yhteistyössä.
Tutkielmassa analysoidaan selontekojen tavoitteissa sekä sisä- ja ulkopoliittisten uhkien ratkaisukeinoissa havaittavia muutoksia. Muutosta analysoidaan turvallistamisen teorian kautta hyödyntäen Buzanin ym. (1998) turvallistamisen sektorijaottelua. Jaotteluun kuuluvat sotilaallinen, taloudellinen, poliittinen, yhteiskunnallinen ja ympäristösektori. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkielmassa käytetään diskurssianalyysia.
Analyysin perusteella vuoden 2020 selonteon pääasialliseksi tavoitteeksi hahmottui jo olemassa olevan politiikan ylläpitäminen ja keskeisiä ratkaisukeinoja uhkille olivat Suomen oma varautuminen, kansainvälinen yhteistyö ja sopimukset. Vuoden 2024 selonteon tavoitteeksi muodostui uuden politiikan luominen ja keskeisinä ratkaisukeinoina uhkiin korostuivat sotilaallinen liittoutuminen ja uusien kumppanuuksien aktiivinen luominen. Näin ollen niin selontekojen tavoitteissa kuin myös uhkien ratkaisukeinoissa oli havaittavissa muutoksia. Analyysissa todettuja muutoksia voidaan selittää kolmen eri seikan kautta. Muutoksiin ovat vaikuttaneet Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Suomen Nato-jäsenyys sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän heikentyminen.
Tutkielmassa analysoidaan selontekojen tavoitteissa sekä sisä- ja ulkopoliittisten uhkien ratkaisukeinoissa havaittavia muutoksia. Muutosta analysoidaan turvallistamisen teorian kautta hyödyntäen Buzanin ym. (1998) turvallistamisen sektorijaottelua. Jaotteluun kuuluvat sotilaallinen, taloudellinen, poliittinen, yhteiskunnallinen ja ympäristösektori. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkielmassa käytetään diskurssianalyysia.
Analyysin perusteella vuoden 2020 selonteon pääasialliseksi tavoitteeksi hahmottui jo olemassa olevan politiikan ylläpitäminen ja keskeisiä ratkaisukeinoja uhkille olivat Suomen oma varautuminen, kansainvälinen yhteistyö ja sopimukset. Vuoden 2024 selonteon tavoitteeksi muodostui uuden politiikan luominen ja keskeisinä ratkaisukeinoina uhkiin korostuivat sotilaallinen liittoutuminen ja uusien kumppanuuksien aktiivinen luominen. Näin ollen niin selontekojen tavoitteissa kuin myös uhkien ratkaisukeinoissa oli havaittavissa muutoksia. Analyysissa todettuja muutoksia voidaan selittää kolmen eri seikan kautta. Muutoksiin ovat vaikuttaneet Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Suomen Nato-jäsenyys sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän heikentyminen.