Vapaus uskoa : keskustelu uskonnonvapauslaista Kotimaa, Suomen Sosialidemokraatti ja Suomen Työmies -lehdissä 1921–1923

Abstract

Tutkielmassani tutkin vuosina 1921–1923 kirkollisessa ja työväen lehdistössä käytyä keskustelua uskonnonvapauslaista. Tarkastelen sitä, millaista asiasta kirjoittelu ja täten myös keskustelu on ollut ja kuinka paljon sitä on ilmennyt eri lehdistöjen edustajien keskuudessa. Tämän toteuttamiseksi valitsin lähdeaineistokseni kirkollista lehdistöä edustamaan Kotimaa-lehden ja työväen lehdistöä edustamaan Suomen Sosialidemokraatti sekä Suomen Työmies -lehdet. Kotimaa oli yleisesti katsottuna kirkkoa edustava lehti ja Suomen Sosialidemokraatti ja Suomen Työmies taas edustavat eri poliittisia linjoja työväen lehdistön keskuudessa, mutta molemmat ajoivat selkeästi työväen asialla. Tarkoitukseni on luoda kattava ymmärrys siitä, miten lehdet ja niiden edustamat osapuolet suhtautuivat uskonnonvapauteen ja siitä säädettyyn lakiin ja myös siitä, miten se näkyi kirjoittelussa. Tähän apunani käytän laadullista menetelmiä sen sopivuuden vuoksi. Käytän myös lähdekriittistä lukutapaa, jonka avulla saan selvitetyksi, miksi asia ilmenee juuri aineistoni kuvaamalla tavalla. Lähdekritiikin ja laadullisen tarkastelun kautta saan kattavan kuvan käsitellystä aiheesta ja sen tarkoituksista. Lehdistössä ilmenevä keskustelu oli monipuolista kaikissa käsittelemissäni lehdissä. Lehdistössä seurattiin tarkkaan lain käsittelyn etenemistä eduskunnassa ja valtuustoissa. Keskustelua syntyi lehtien kirjoitusten kautta. Kotimaan toimesta tärkeimmäksi teemaksi uskonnonvapauslain kohdalla nousi uskonnonopetuksen puolustaminen, kun taas Suomen Sosialidemokraatissa ja Suomen Työmiehessä aktivoiduttiin kirjoittamaan etenkin uskonnonvapauslain voimaantulon jälkeen. Aikaisemmasta kirjoittelusta nousi esiin etenkin kritiikki ja tahto oman ajatusmaailmaan sopivan version läpimenosta. Työväen lehdistön toimista huolimatta lain voimaantulo ei aiheuttanutkaan suurta eroliikettä, mikä osittain koettiin pettymykseksi. Tästä huolimatta molemmat osapuolet kokivat uskonnonvapauslain onnistuneeksi.