Sisäinen tarkastus hyvinvointialueilla : Laadullinen tutkimus lain edellyttämän sisäisen tarkastuksen järjestämisestä ja hyödyntämisestä

Abstract

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämistä koskevan uudistuksen eli Sote-uudistuksen toteuttaminen loi Suomeen uudenlaisen julkishallinnollisen organisaation eli hyvinvointialueen. Vuoden 2023 alusta aloitti toimintansa 21 itsehallinnollista hyvinvointialuetta, joiden vastuulle siirrettiin kunnilta sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestäminen. Hyvinvointialueiden päätöksenteko perustuu itsehallintoon ja ylintä päätäntävaltaa käyttää suhteellisilla vaaleilla valittu aluevaltuusto, joka valitsee aluehallituksen valmistelemaan ja toteuttamaan päätöksiään. Luottamushenkilöistä koostuvan aluevaltuuston ja aluehallituksen lisäksi hyvinvointialueella on virkasuhteessa toimiva johto, jota johtaa hyvinvointialuejohtaja. Vuonna 2025 hyvinvointialueiden rahoitus muodostaa Suomen valtion talousarviosta lähes kolmanneksen, joten niiden julkistaloudellinen merkitys on huomattava. Hyvinvointialueita koskevaan lainsäädäntöön on sisällytetty aluehallitukselle määritelty velvollisuus järjestää riippumaton sisäinen tarkastus hyvinvointialueella. Laintasoinen vaatimus sisäisen tarkastuksen järjestämiseen on suomalaisessa julkishallinnossa harvinainen, joten on kiinnostavaa, miten lain vaatimus on hyvinvointialueilla täytetty. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia tapoja hyvinvointialueilla on omaksuttu sisäisen tarkastuksen järjestämiseksi sekä, miten hyvinvointialueiden hallinnossa hyödynnetään sisäistä tarkastusta. Tutkimuskysymyksiin on haettu vastauksia keräämällä haastatteluaineisto, joka koostuu viidestä hyvinvointialueen sisäisen tarkastuksen edustajan puolistrukturoidusta haastattelusta sekä yhdestä taustahaastattelusta. Tätä haastatteluaineistoa on tarkasteltu yhdessä kirjallisuuden sekä hyvinvointialueiden sisäistä tarkastusta käsittelevien julkisten asiakirjojen kanssa. Tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta, että otokseen sisällytetyillä hyvinvointialueilla hyvinvointialuelain (2021/611) 51 §:ssä edellytetty sisäinen tarkastus on järjestetty riippumattomana hyvinvointialueen omana toimintona, jolle on annettu organisaatiossa riittävät toimintamahdollisuudet sille määriteltyjen tehtävien täyttämiseen. Usealla otokseen sisällytetyllä hyvinvointialueella resursseja tosin pidettiin sen verran vähäisinä, että se aiheuttaa rajoitteita tarkastustyön toteuttamiselle. Osalla hyvinvointialueista on myös mahdollisuus hankkia sisäisen tarkastuksen palveluita ostopalveluina. Tutkimuksessa oli havaittavissa, että hyvinvointialueet ovat organisaatioina nuoria, joten organisaatiot ja prosessit eivät ole välttämättä vielä vakiintuneet. Aineistosta nousi esille myös asiakirjajulkisuuden vaikutus sisäisen tarkastuksen järjestämiseen julkishallinnossa. Tutkimuksessa havaittiin, että sisäisen tarkastuksen hyödyntäminen osana hyvinvointialueiden johtamista ja hallintoa on riippuvaista hyvinvointialueen toimivasta johdosta ja etenkin hyvinvointialuejohtajasta. Otokseen valikoituneet hyvinvointialueet voidaan jakaa sisäisen tarkastuksen hyödyntämisen perusteella kolmeen ryhmään eli hyvin aktiiviseen, aktiiviseen ja melko passiiviseen.