Teloituksia ja ihmetekoja : kehollisten rajojen ylittäminen Vestan neitsyistä kertovissa roomalaistarinoissa
Manninen, Ida-Maria (2025-06-24)
Teloituksia ja ihmetekoja : kehollisten rajojen ylittäminen Vestan neitsyistä kertovissa roomalaistarinoissa
(24.06.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062674899
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062674899
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmassani tutkin kehollisten rajojen ylittämistä Vestan neitsyistä, eli vestaaleista, kertovissa roomalaistarinoissa. Rooman historiankirjoituksen narratiivissa Rooman valtion käännekohdat ja naisten kehollisten rajojen ylittäminen ovat kytköksissä toisiinsa. Tämä näkyy Liviuksen teoksessa Ab urbe condita ja tarinoissa siveettömiksi syytetyistä Vestan neitsyistä, jotka saivat tuomioita tai suorittivat ihmetekoja todistaakseen siveellisyytensä. Keholliset rajat on tutkimuksessa ymmärretty tässä kontekstissa seksuaalisina.
Osana tätä kertomuksien traditiota on kuitenkin myös tarina Claudia Quintasta, joka kuvataan matroonana tai vestaalina. Tarinan mukaan hän vetää yksin köydellä jumalatar Kybeleä kuljettavan laivan liikkeelle sen jäätyä jumiin matkalla Roomaan. Jumalattaren saapuminen Roomaan on Rooman historian käännekohta, sillä se nähtiin Rooman voiton mahdollistajana toisessa puunilaissodassa. Claudia Quinta myös todistaa itsensä siveelliseksi naiseksi suorittamalla ihmetekonsa. Tutkimuskysymykseni onkin, miten Rooman historian narratiiviin kytkeytyvät naisen kehollisuuden rajat näkyvät Claudia Quintan tapauksessa verrattuna muuhun roomalaisen historiankirjoituksen traditioon.
Tutkimusmenetelmänäni käytän lähilukua. Analysoin etenkin Claudia Quintan tarinan kuvausta Ovidiuksen teoksessa Fasti ja Liviuksen teoksessa Ab urbe condita. Käsittelen myös vestaalien tuomioista ja ihmeteoista kertovia tarinoita ja tarkemmin Plutarkhoksen kertomusta vestaalin teloituksesta hänen kirjoittamassaan Numan elämäkerrassa. Sen lisäksi käsittelen Liviuksen muodostamaa narratiivia naisten kehoista ja Rooman historian käännekohdista Ab urbe conditassa.
Teen tulkinnan, että Claudia Quinta ylittää keholliset rajat ihmeteollaan ylittämällä kehollisen kyvykkyytensä, eli tässä tapauksessa fyysisen voimansa. Näin ollen keholliset rajat ja niiden ylittäminen voitaisiin ymmärtää tässä kontekstissa myös uudella, laajemmalla tavalla.
Osana tätä kertomuksien traditiota on kuitenkin myös tarina Claudia Quintasta, joka kuvataan matroonana tai vestaalina. Tarinan mukaan hän vetää yksin köydellä jumalatar Kybeleä kuljettavan laivan liikkeelle sen jäätyä jumiin matkalla Roomaan. Jumalattaren saapuminen Roomaan on Rooman historian käännekohta, sillä se nähtiin Rooman voiton mahdollistajana toisessa puunilaissodassa. Claudia Quinta myös todistaa itsensä siveelliseksi naiseksi suorittamalla ihmetekonsa. Tutkimuskysymykseni onkin, miten Rooman historian narratiiviin kytkeytyvät naisen kehollisuuden rajat näkyvät Claudia Quintan tapauksessa verrattuna muuhun roomalaisen historiankirjoituksen traditioon.
Tutkimusmenetelmänäni käytän lähilukua. Analysoin etenkin Claudia Quintan tarinan kuvausta Ovidiuksen teoksessa Fasti ja Liviuksen teoksessa Ab urbe condita. Käsittelen myös vestaalien tuomioista ja ihmeteoista kertovia tarinoita ja tarkemmin Plutarkhoksen kertomusta vestaalin teloituksesta hänen kirjoittamassaan Numan elämäkerrassa. Sen lisäksi käsittelen Liviuksen muodostamaa narratiivia naisten kehoista ja Rooman historian käännekohdista Ab urbe conditassa.
Teen tulkinnan, että Claudia Quinta ylittää keholliset rajat ihmeteollaan ylittämällä kehollisen kyvykkyytensä, eli tässä tapauksessa fyysisen voimansa. Näin ollen keholliset rajat ja niiden ylittäminen voitaisiin ymmärtää tässä kontekstissa myös uudella, laajemmalla tavalla.