Actionability of public waiting time reporting – exploratory research in Finland’s public primary oral healthcare

Abstract

The study explored the actionability of public waiting time reporting in Finnish public primary oral healthcare. We defined an actionable public waiting time reporting system as a system that collects, processes, and delivers relevant and accurate information about waiting times to stakeholders for utilization in action-related decision-making to realize intended actions.

The functional paradigm guided this quantitative cross-sectional study. Data was collected through a literature review focused on the use of waiting time information in healthcare, as well as electronic surveys targeted at public oral healthcare managers, citizens, and dental nurses involved in telephone triage. We used descriptive statistics and regression analysis to evaluate the survey data. The findings were utilized to explore the actionability of two public waiting time reporting systems from various stakeholders’ perspectives. Our conceptual framework for exploring actionability was based on the Shannon-Weaver communication model alongside Mason's levels of information output in communication systems.

The actionability of the systems varied significantly by stakeholder group, but unfortunately, the systems did not adequately achieve their goal of public reporting. The results of this study were consistent with previous evaluations of public reporting. While public reporting has somewhat contributed to improving care quality within healthcare organizations, it has had a limited impact on patients’ ability to choose healthcare providers. The actionability of public reporting has been hindered because the information provided has not met users’ needs, and the healthcare system has not promoted patient choice. Public reporting, both in Finland and in other countries, has often been implemented mainly to ensure public accountability, offering transparency regarding public services but frequently providing poor-quality information without the means to enhance care quality.

Further studies are needed to describe and evaluate public reporting across the entire Finnish public healthcare system. The established conceptual framework should be assessed and refined for analyzing public reporting in contexts that include information beyond just waiting times.

<b>Hoitoon pääsyn odotusaikatietojen julkisen raportoinnin toimivuus – Eksploratiivinen tutkimus Suomen julkisessa suun perusterveydenhuollossa</b>

Tutkimuksessa arvioitiin Suomen julkisen suun perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn odotusaikatietojen julkista raportointia. Toimiva julkinen odotusajan raportointi määriteltiin järjestelmäksi, joka kerää, käsittelee ja jakaa relevanttia ja tarkkaa tietoa odotusajoista sidosryhmille käytettäväksi tavoiteltuun toimintoon liittyvässä päätöksenteossa toiminnon toteuttamiseksi.

Funktionaalinen paradigma ohjasi tämän kvantitatiivisen poikittaistutkimuksen toteuttamista. Tieto tutkimukseen kerättiin kirjallisuuskatsauksella odotusaikatiedon hyödyntämisestä terveydenhuollossa ja sähköisillä kyselyillä julkisen suun terveydenhuollon johdolta, kansalaisilta ja hoidon tarpeen arvioinnissa työskenteleviltä hammashoitajilta. Kyselyaineisto analysoitiin käyttäen kuvailevaa tilastotiedettä ja regressioanalyysiä. Näiden tutkimustulosten avulla arvioitiin kahden julkisen odotusaikatiedon raportoinnin toimivuutta eri sidosryhmien näkökulmista. Teoreettinen viitekehys arviointiin muodostettiin Shannon-Weaver-viestintämallista ja Masonin tiedon tuotoksen tasoista.

Järjestelmien toimivuus vaihteli merkittävästi sidosryhmittäin, mutta järjestelmät eivät valitettavasti täyttäneet tehokkaasti julkisen raportoinnin tavoitteita. Tutkimustulokset vastasivat aiempien julkisen raportoinnin arviointien tuloksia. Julkinen raportointi on edistänyt terveydenhuollon organisaatioita laadun kehittämisessä jossakin määrin, mutta potilaita terveydenhuollon palveluntuottajan valinnassa vähän. Julkisen raportoinnin toimivuus on ollut heikkoa, koska raportoitava tieto ei ole vastannut käyttäjien tietotarpeita eikä terveydenhuoltojärjestelmä ole mahdollistanut potilaan valinnanvapautta. Julkinen raportointi niin Suomessa kuin muuallakin on monesti toteuttanut ainoastaan julkista vastuuvelvollisuutta tiedon jakamisesta usein heikkolaatuisella tiedolla edistämättä hoidon laatua.

Lisätutkimuksia tarvitaan julkisen raportoinnin kartoittamiseksi ja arvioimiseksi kaikkialla Suomen julkisessa terveydenhuollossa. Muodostettua viitekehystä pitäisi arvioida ja kehittää edelleen julkisen raportoinnin arviointiin tilanteissa, joissa raportoitava tietosisältö ei rajoitu odotusaikatietoihin.