Planetaarisen kriisin kohtaaminen traumatietoisen kirjallisuuspedagogiikan keinoin

Abstract

TIIVISTELMÄ Globaalin lämpenemisen kaltaisten muutosten yhteenkytkeytyminen muodostaa planetaarisen kriisin. Kestävän kehityksen kasvatus on pyrkimys integroida kriisin kohtaaminen osaksi eri oppiaineiden opetusta koulusysteemissä. Tarkastelen planetaarisen kriisin kohtaamisen mahdollisuuksia äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen opetukseen sisältyvän kirjallisuuspedagogiikan näkökulmasta. Ehdotan luettavaksi tunteita herättäviä ympäristötekstejä, kuten ekologista dystopiaa. Tunteiden herättäminen voi olla merkittävää, sillä pelkkä tiedon lisääminen ei ole riittävää kestävän kehityksen kasvatuksessa. Hyödynnän artikkelimuotoisessa väitöskirjatutkimuksessani traumatietoista lähestymistapaa, jota on 2000-luvun alusta lähtien sovellettu erilaisissa turvallista vuorovaikutusta korostavissa kohtaamisen käytännöissä. Traumatietoinen kirjallisuuspedagogiikka voi auttaa tuomaan tunnesäätelyn osaksi ympäristötekstien lukemisen käytäntöjä. Nuoret tarvitsevat aikuisen kanssasäätelevää tukea lukemiseen, koska säätelystä vastaavat aivoalueet kehittyvät pitkälle aikuisuuteen saakka. Lukeminen voi herättää voimakkaitakin tunteita. Nuorten kanssa on tärkeää harjoitella tunteiden säätelyä osana kaikkea opetusta, sillä se voi osaltaan tasata eriarvoisuutta lukutaidon kehittymiseen vaikuttavien taustatekijöiden välillä. Säätelykyky syntyy varhaisessa kiintymyssuhteessa, jossa kasvattajien tulisi lisätä turvallisuuden tunnetta voimakasta valpastumista herättävissä tilanteissa. Kiintymyssuhteiden erilaisuuden vuoksi nuorten välillä voi olla merkittäviäkin eroja säätelytaidoissa. Nuori on voinut oppia suojelemaan itseään torjumalla epämiellyttävät tunnekokemukset. Tämä voi ilmetä haasteena käsitellä tunteita osana lukukokemusta. Sisäisen säätelyn tukeminen on tärkeää, jotta kriisin kohtaaminen on ylipäätään mahdollista luokkahuonetyöskentelyssä. ASIASANAT: Kiintymyssuhde, planetaarinen kriisi, kirjallisuuspedagogiikka, traumatietoisuus, tunnesäätely

ABSTRACT The interconnection of changes such as global warming constitutes a planetary crisis. Education for sustainable development is an attempt to integrate the confronting of a crisis into the teaching of different subjects in the school system. I examine the issue of confronting the planetary crisis from the perspective of literature pedagogy included in the teaching of the subject of Finnish language and literature. I suggest reading emotionally provocative environmental texts, such as ecological dystopias. Evoking emotions can be significant, as simply increasing knowledge is not sufficient in education for sustainable development. In my article-format doctoral dissertation research, I utilize a trauma-informed approach, which has been applied since the beginning of the 21st century in various practices that emphasize safe interaction. Trauma-informed literature pedagogy can help to bring the emotional regulation of young individuals into the practices of reading various environmental texts. Young people need adult co-regulatory support when reading, because the brain areas responsible for regulation only develop well into adulthood. Reading may evoke even strong emotional responses. It is important to practice regulating the emotions with young people as part of all aspects of teaching, as it can help to balance the inequality between background factors that influence the development of reading skills. The ability to regulate arises in early attachment relationships, where caregivers should increase the sense of security in situations that arouse strong alertness. Due to the differences in attachment relationships, there may be significant differences in regulatory skills between young people. The young person may have learned to protect themselves by rejecting unpleasant emotional experiences. This can manifest itself as a challenge when processing emotions as part of the reading experience. Supporting internal regulation is important so that confronting a crisis becomes possible through classroom work. KEYWORDS: Attachment relationship, planetary crisis, literary pedagogy, trauma-informed approach, emotion regulation