Kohti potilasturvallisuuden yhtenäistä seurantaa: mittarit ja seuranta

Abstract

<p><strong>Lähtökohdat</strong> Suomesta puuttuu tieto potilasturvallisuuden tasosta eikä yhdenmukaisia seurantamenettelyjä ole määritelty. Kyselytutkimuksen tarkoitus oli vertailla potilasturvallisuuden indikaattorien (mittareita ja toimintamalleja) yleisyyttä terveydenhuollon toimintayksiköissä.</p><p><strong>Menetelmät</strong> Kysely, jossa oli 118 kysymystä terveydenhuollon potilasturvallisuusindikaattoreista, lähetettiin 280:lle sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiolle.</p><p><strong>Tulokset</strong> Potilasturvallisuusindikaattoreita oli käytössä keskimäärin 68 yksikköä kohti, eniten yliopistosairaaloissa (101) ja keskussairaaloissa (87). Perusterveydenhuollossa indikaattoreita oli eniten yliopistosairaalapaikkakunnilla (78). Muissa sairaaloissa tai perusterveydenhuollossa muilla paikkakunnilla indikaattoreita oli vähemmän (vähän yli 60). Yleisimmät indikaattorit koskivat haittatapahtumien ilmoitusmenettelyjä ja lääkitysturvallisuutta. Kansainvälisiä indikaattoreita käytettiin vähän.</p><p><strong>Päätelmät</strong> Potilasturvallisuuden tason seurantaan on tarjolla useita indikaattoreita, mutta niiden käyttö on epäyhtenäistä. Lukumäärän lisäksi oleellista on, kuinka järjestelmällisesti, avoimesti ja muuhun toimintaan integroituneesti indikaattoreita seurataan. Jatkotutkimusta tarvitaan indikaattorien yhteydestä</p>