Kohti perhelähtöisyyttä vastasyntyneiden hoidossa: Vauvamyönteisyys-ohjelman käyttöönotto
Mäkelä, Heli (2025-10-24)
Kohti perhelähtöisyyttä vastasyntyneiden hoidossa: Vauvamyönteisyys-ohjelman käyttöönotto
(24.10.2025)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0312-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0312-2
Kuvaus
ei tietoa saavutettavuudesta
Tiivistelmä
Perhelähtöistä hoitoa voidaan edistää WHO:n Vauvamyönteisyysohjelmalla, jonka tavoitteena on edistää imetystä ja turvata sitä tukevia hoitokäytäntöjä vastasyntyneiden hoidossa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella vanhemman ja vauvan välistä läheisyyttä, arvioida vauvamyönteisyysohjelman käyttöönottoa täysiaikaisten vastasyntyneiden sekä ennenaikaisten tai muusta syystä tehohoitoa tarvitsevien vauvojen hoidossa sekä selvittää henkilökunnan näkemyksiä käyttöönotosta.
Tutkimus sisälsi kolme osatutkimusta. Kuvailevassa laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin vanhempien (n = 23) kokemuksia läheisyydestä ja erosta vastasyntyneiden tehohoidossa. Kvasikokeellisessa tutkimuksessa arvioitiin vauvamyönteisyysohjelman käyttöönoton vaikutusta henkilökunnan (n = 162) ja äitien (n = 325) imetysasenteisiin sekä vauvan ja vanhemman väliseen läheisyyteen, imetykseen sekä hoitokäytänteiden muutokseen. Henkilökunnan (n = 43) näkemyksiä käyttöönotosta selvitettiin laadullisessa kuvailevassa tutkimuksessa.
Vanhemmat tarvitsivat ammattilaisten tukea läheisyyden ja imetyksen edistämiseen. Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönotto paransi ammattilaisten imetysmyönteistä asennetta sekä edisti sellaisia hoitokäytäntöjä, joiden myötä läheisyys ja imetys sairaalassa lisääntyivät. Keskeistä oli perheiden tarpeista lähtevä yksilöllinen ohjaus. Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönoton prosessissa tarvittiin koko henkilökunnan panosta, ja sitä voitiin edistää resursoinnilla, kouluttamisella ja käyttöönoton edistymisestä tiedottamisella.
Vauvamyönteisyys on konkreettinen tapa toteuttaa perhelähtöistä hoitoa. Ammattilaisten imetysmyönteisyys lisääntyi ja asenteet muuttuivat yhtenäisemmiksi. Vanhemman ja vauvan välistä läheisyyttä sekä imetystä tukevissa sairaalan hoitokäytännöissä saavutettiin myönteisiä muutoksia. On kuitenkin tarpeen ymmärtää paremmin, miten imetyksen jatkumista voidaan tukea, jotta äidit voivat saavuttaa oman imetystavoitteensa ja yhteiskunnan tasolla päästään parempiin imetyslukuihin. Sertifikaatin saamisen jälkeen uusien toimintatapojen ylläpitämiseen tarvitaan keinoja muutoksen jatkuvuuden varmistamiseksi, jotta tehty työ ei mene hukkaan. Towards a family-centred newborn care: the implementation of the Baby-Friendly Hospital Initiative
Family-centred care can be promoted through the WHO Baby-Friendly Hospital Initiative, which aims to promote breastfeeding and ensure supportive care practices in newborn care. The study aimed to explore parent-infant closeness, to evaluate the implementation of the Baby-Friendly Hospital Initiative in the care of full-term newborns and babies who are premature or require intensive care for other reasons, and to explore healthcare professionals' views on the implementation.
The study comprised three sub-studies. A descriptive qualitative study explored parents' (n = 23) experiences of closeness and separation in neonatal intensive care. A quasi-experimental study assessed the impact of the implementation of the Baby-Friendly Hospital Initiative on healthcare professionals’ (n = 162) and mothers' (n = 325) attitudes towards breastfeeding and on parent-infant closeness, breastfeeding and changes in hospital care practices. Healthcare professionals’ (n = 43) perceptions of the implementation were explored in a qualitative descriptive study.
Parents of a newborn infant needed professional support to promote closeness and breastfeeding. The implementation of the Baby-Friendly Hospital Initiative improved professionals' breastfeeding attitudes and promoted care practices that increased closeness and breastfeeding in the hospital. A key element was professionals’ actions to ensure that families received individualised guidance based on their needs. The process of implementing the Baby-Friendly Hospital Initiative required the input of all professionals and could be facilitated through resourcing, training and communicating progress.
Baby-friendly care is a concrete way of supporting family-centred care. Professionals became more supportive of breastfeeding and attitudes became more coherent. Positive changes were achieved in hospital care practices that support parent-infant closeness and breastfeeding. However, a better understanding of how to support continued breastfeeding is needed to enable mothers to achieve their own breastfeeding goals and for society as a whole to achieve better breastfeeding rates. Once certified, ways to sustain new practices are needed to ensure continuity of change so that the work done is not wasted.
Tutkimus sisälsi kolme osatutkimusta. Kuvailevassa laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin vanhempien (n = 23) kokemuksia läheisyydestä ja erosta vastasyntyneiden tehohoidossa. Kvasikokeellisessa tutkimuksessa arvioitiin vauvamyönteisyysohjelman käyttöönoton vaikutusta henkilökunnan (n = 162) ja äitien (n = 325) imetysasenteisiin sekä vauvan ja vanhemman väliseen läheisyyteen, imetykseen sekä hoitokäytänteiden muutokseen. Henkilökunnan (n = 43) näkemyksiä käyttöönotosta selvitettiin laadullisessa kuvailevassa tutkimuksessa.
Vanhemmat tarvitsivat ammattilaisten tukea läheisyyden ja imetyksen edistämiseen. Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönotto paransi ammattilaisten imetysmyönteistä asennetta sekä edisti sellaisia hoitokäytäntöjä, joiden myötä läheisyys ja imetys sairaalassa lisääntyivät. Keskeistä oli perheiden tarpeista lähtevä yksilöllinen ohjaus. Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönoton prosessissa tarvittiin koko henkilökunnan panosta, ja sitä voitiin edistää resursoinnilla, kouluttamisella ja käyttöönoton edistymisestä tiedottamisella.
Vauvamyönteisyys on konkreettinen tapa toteuttaa perhelähtöistä hoitoa. Ammattilaisten imetysmyönteisyys lisääntyi ja asenteet muuttuivat yhtenäisemmiksi. Vanhemman ja vauvan välistä läheisyyttä sekä imetystä tukevissa sairaalan hoitokäytännöissä saavutettiin myönteisiä muutoksia. On kuitenkin tarpeen ymmärtää paremmin, miten imetyksen jatkumista voidaan tukea, jotta äidit voivat saavuttaa oman imetystavoitteensa ja yhteiskunnan tasolla päästään parempiin imetyslukuihin. Sertifikaatin saamisen jälkeen uusien toimintatapojen ylläpitämiseen tarvitaan keinoja muutoksen jatkuvuuden varmistamiseksi, jotta tehty työ ei mene hukkaan.
Family-centred care can be promoted through the WHO Baby-Friendly Hospital Initiative, which aims to promote breastfeeding and ensure supportive care practices in newborn care. The study aimed to explore parent-infant closeness, to evaluate the implementation of the Baby-Friendly Hospital Initiative in the care of full-term newborns and babies who are premature or require intensive care for other reasons, and to explore healthcare professionals' views on the implementation.
The study comprised three sub-studies. A descriptive qualitative study explored parents' (n = 23) experiences of closeness and separation in neonatal intensive care. A quasi-experimental study assessed the impact of the implementation of the Baby-Friendly Hospital Initiative on healthcare professionals’ (n = 162) and mothers' (n = 325) attitudes towards breastfeeding and on parent-infant closeness, breastfeeding and changes in hospital care practices. Healthcare professionals’ (n = 43) perceptions of the implementation were explored in a qualitative descriptive study.
Parents of a newborn infant needed professional support to promote closeness and breastfeeding. The implementation of the Baby-Friendly Hospital Initiative improved professionals' breastfeeding attitudes and promoted care practices that increased closeness and breastfeeding in the hospital. A key element was professionals’ actions to ensure that families received individualised guidance based on their needs. The process of implementing the Baby-Friendly Hospital Initiative required the input of all professionals and could be facilitated through resourcing, training and communicating progress.
Baby-friendly care is a concrete way of supporting family-centred care. Professionals became more supportive of breastfeeding and attitudes became more coherent. Positive changes were achieved in hospital care practices that support parent-infant closeness and breastfeeding. However, a better understanding of how to support continued breastfeeding is needed to enable mothers to achieve their own breastfeeding goals and for society as a whole to achieve better breastfeeding rates. Once certified, ways to sustain new practices are needed to ensure continuity of change so that the work done is not wasted.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [3006]